Kun oma paino ei riitä…

Meikäläinen ei ole ihan sieltä kevyimmästä päästä, paino pyörii siinä sadan kilon molemmin puolin, hiukan riippuen ruokahalusta. Silti aina joskus tulee vastaan tilanteita, joissa oma paino ei vaan yksinkertaisesti riitä…

Kun oma paino ei riitä…

Tampereella on pyynikin portaat, Helsingissä Malminkartanon portaat ja monissa muissa kaupungeissa omat portaansa, joissa treenata porrasjuoksua ja erilaisia loikkasysteemeitä. Porissa on… no Stadionin katsomon portaat. Niissä saa ravata lukemattomia kertoja ylös alas tehdäkseen kunnon porrastreeniä… paitsi jos ottaa käyttöön lisäpainoa.

Vaikka sinänsä hauska idea olisikon loikkia portaissa Emilia lisäpainona, se ei ehkä olisi ihan turvallista. Itse en ainakaan luottaisi omaan tasapainokykyyni niin paljoa, että ottaisin Emilian hartioilleni ja lähtisin portaisiin loikkimaan. Siksipä laitoinkin jokin aika sitten Gorilla Sportsista tilaukseen painoliivin. Sen avulla sai porrastreeniin lyhyemmissäkin portaissa hiukan haastetta…

Porrastreeni painoliivin kanssa

Voisihan sitä portaissa loikkia vaikka käsipainot käsissä, mutta epäväkaata se olisi, painoliivissä paino jakautuu tasaisesti ja olo on loikkiessa tukeva. Porrastreeni ei ole ihan meikäläisen ominta aluetta, siksipä otin hiukan vaikutteita Monnan ja Tuukan treenivinkeistä ja sovelsin niitä sitten omiin tarkoitusperiini sopiviksi.

Askelkyykky

Aloitin homman askelkyykyllä, jossa astuin aina seuraavalle penkille. Hain vielä hiukan alempaa käyttöön koko liikeradan ja sain aika hyvin aktivoitua sekä pakaran että etureiden.

Porrasjuoksu

Oma versioni porrasjuoksusta on ehkä enemmänkin porrasloikkimista. Hiton tehokasta se kuitenkin oli, syke nousi parin kierroksen jälkeen jo aika korkeaksi…

Tasajalkahypyt

Oman porrastreenini viimeinen liike oli tasajalkahypyt. Alkoi muuten reisiä hapottaa jo sen verran, että viimeinen kolmesta sarjasta jäi pahasti kesken…

Mutta joo, tehokasta oli. Paita oli ihan läpi märkä treenin jälkeen ja jalat hyytelöä. Aika kumamsti se kymmenen kiloa lisää painoa tekee koko homman raskaammaksi. Seuraavalal kerralla voisi Stadionilla kokeilla vaikka sadan metrin juoksua painoliivi päällä…

Samalla tuli pohdittua sitä, miten paljon oma olo kevenisi jos tästä pudottaisi vaikka kymmenen kiloa painoa pois… Nyt olo keveni huimasti kun painoliivin ripusti paikalleen Metallisydän Gymin seinälle.

Mun pahimmat salimokat

Netti on täynnä erilaisia salimokia sisältäviä videoita. Niissä kaadutaan painojen kanssa tai tehdään liikkeitä ihan eri tavalla kuin pitäisi. Väitän, että meidän ihan jokaisen treenaamisesta saisi koostettua kohtalaisen hauskan videon jos joku olisi aina kameran kanssa paikalla ikuistamassa kaikki matkan varrelle sattuvat salimokat…

salimokat

Mun pahimmat salimokat

Mitään ihan hirveitä emämunauksia en ole salilla tehnyt, ainakaan muistaakseni. Pari kertaa on nuorena poikana jäänyt penkkipunnerruksessa tanko rinnalle siten, että muiden salilla olleiden on tarvinnut tulla auttamaan. Kyllähän se silloin nolotti, mutta toisaalta, olinpa ainakin uskaltanut mennä ulos mukavuusalueelta eikä yhtään toistoa jäänyt varastoon…

Mokaksi voikin ehkä niiden suhteen laskea sen, etten ollut pyytänyt ketään varmistamaan noita nostoja. Kerran olen joutunut jopa rullaamaan tangon rintakehän ja vatsan yli kun salilla ei ollut ketään muuta ja terävänä kaverina olin laittanut oikein lukotkin tankoon jotta painot eivät heiluisi… Jokainen joka sen on joskus joutunut tekemään, tietää kuinka epämukavalta se tuntuu, vaikka tangossa ei olisi sataa kiloa enempää… Sen jälkeen onkin tullut muistettua varmistusraudat…

Myös kyykky on muutaman kerran jäänyt nousematta, mutta noilla kerroilla olen onneksi tehnyt yritykseni kyykkyhäkissä varmsitusrautojen kanssa. Tähänkin liittyy toki yksi nolottava kerta, jolloin tein boksikyykkyä, eli pakaroiden alla oli penkki, jolle istahdin toiston alavaiheessa. No kuten arvata saattaa, viimeisellä kerralla ei ne pakarat enää nousseetkaan penkistä. Siinä sitten mietiskelin hetken aikaa penkillä tanko niskan takana istuessani, miten tästä tilanteesta olisi järkevin pyrkiä pois…

Eteenpäin kumartaessa pää olisi vaarassa ja vaikka puupää onkin, on se sen verran arvokas minulle etten sitä halunnut uhrata. Sivulle kallistamista en edes harkinnut ja taaksepäin tangon pudottamisessakin olisi omat riskinsä, mutta silti päädyin siihen. Niin sitten kallistin niin taakse kuin uskalsin, ettei tanko putoaisi alaselän päälle, irrotin tangosta ja ponkaisin itse eteenpäin päästäkseni pois vaaravyöhykkeeltä.

Selvisin vaurioitta, mutta meteli oli kyllä komea tangon, painojen ja penkin kolistessa ympäriinsä. Siitä eteenpäin olen boksikyykytkin tehnyt kyykkyhäkissä tai smith-laitteessa.

Onnistuneita ja epäonnistuneita virityksiä

Mitä erilaisempia virityksiä on vuosien varretta tullut tehtyä enemmän kuin varmasti muistankaan ja niistä olisi varmasti saanut koostettua hyvinkin hullunkurisen videon. Osa viritelmistä on osoittautunut toimiviksi, osa taas… no nimensä mukaisesti viritelmiksi.

Viimeisin toimiva viritelmä on pystypunnerrusliike pohjeprässissä. Se on edelleen käytössä yhtenä punnerrusliikkeenä olkapäätreeneissäni, toisin kuin moni moni muu yhden testikerran jälkeen unohduksiin jäänyt mahtava idea…

Suoranaisia mokia

No onhan niitä ihan oikeitakin mokia sattunut… Pari kertaa kyykkäämisen jälkeen painoja tangosta purkaessani olen hölmöyttäni tyhjentänyt tankoa vain toisesta päästä – kunnes tanko on pompannut pystyyn ja tyhjentynyt täydestä päästään ihan itsestään lattialle valtavan kolinan säestämänä.

Joskus olen askelkyykkyä tehdessäni onnistunut astumaan toisella jalalla toisen jalan puntin päälle ja siinä on sitten menty turvalleen oikein kunniakkaasti. Onneksi käytössä oli käsipainot eikä tankoa niskan takana, olisi voinut käydä huonostikin, nyt kolahduksen koki lähinnä itsetunto yläasteen liikuntatuntilaisten hihitellessä vieressä…

Pierumokat

Viimeiseksi sitten pieruosasto… Pieru on päässyt niin hauis-sarjaa tehdessä kuin siinä viimeisessä jalkaprässin raskaassa toistossakin. Yksin salilla ollessa se ei niinkään haittaa, mutta jos läsnä on muitakin, sarja loppuu useimmiten siihen. Joko hävettää tai naurattaa niin paljon ettei pysty jatkamaan.

Millaisia salimokia teille on sattunut?