Treenaaminen on suuri osa elämääni, kerronpa hiukan tarkemmin omasta ”treenifilosofiastani”

Lähdetään liikkeelle vaikka siitä, että kevyen treenin ajatus on minulle täysin outo. En ymmärrä miksi salille pitää mennä ”treenailemaan kevyesti”. Kun menen salille, treenaan kovaa ja sillä selvä. Jos keho ei ole palautunut tai ei ole energiaa treenata kovaa, pysyn kotona, lepään ja annan kehon palautua. Treenaan siis joka treenin kovaa.

20141226_153138

Minulla ei ole kiinteää treeniohjelmaa. Treenaan kyllä suunnitelmallisesti ja treenijako pysyy suhtellisen samana, mutta liikkeet vaihtelevat lähes joka treenissä. Samoin vaihtelen sarjamääriä ja sarjojen pituuksia sekä käyttämiäni erikoistekniikoita. En mene kuitenkaan salille sillä mielellä että tehdään nyt mitä huvittaa, vaan olen aina suunnitellut ennalta treenini etukäteen. Toki jotain pientä hienosäätöä saatan suunnitelmiin tehdä treenin aikana.

viis

Vaihtelen sarjapituuksia, mutta oli kyseessä pitkä tai lyhyt sarja, se tehdään loppuun asti, toistoja ei jätetä varastoon (poikkeuksena luonnollisesti lämmittelysarjat). Sama koskee erikoistekniikoita. Pudostussarjasta ei ole oikeaa hyötyä jos sarjaa ei tehdä oikeasti loppuun asti ennen pudotusta.

20121206_115546

Joskus teinivuosina penkkitulos oli kaikki kaikessa. Nykyisin minulla ei ole hajuakaan paljonko on penkkimaksimini, se ei edes kiinnosta. Käytettävien painojen sijasta minulle on paljon tärkeämpää saada kunnon tuntuma treenattavaan lihakseen. Olen viimeisten vuosien aikana pienentänyt treenipainoja, puhdistanut liikeratoja, keskittynyt tuntumaan ja kehittynyt enemmän kuin ennen. Myös paikat ovat pysyneet paremmin ehjinä kuin repivällä, epäpuhtaalla treenityylillä. Toki edelleen teen myös lyhyitä sarjoja isommilla painoilla, mutta silloinkin pyrin pitämään liikeradan puhtaana ja tuntuman treenattavassa lihaksessa.

20130416_112311

Entäs se treenijako sitten? Se, että jokin treenisysteemi toimii jollakin, ei tarkoita että se toimisi kaikilla. Ei siis kannata koskaan purematta niellä kenenkään maailman toimivinta treeniohjelmaa, vaan kokeilla rauhassa mikä itsellä toimii ja ottaa sitten niitä toimivia juttuja mukaan omiin treeneihin.

20130418_112330

Olen kokeillut erilaisia treenijakoja, mutta enimmäkseen olen treenannut nelijakoisella treeniohjelmalla. Itselläni toimivimmaksi jaoksi olen kokenut seuraavan:
1. Jalat
2. Rinta & olkapäät
3. Selkä & vatsa
4. Hauis & ojentaja
Nyt viimeaikoina olen vielä treenannut jalat kahdesti kierron aikana ja joskus jakanut rinnan ja olkapäät omille päivilleen.

20130131_101254

20121206_124021

Minulla ei ole selkeää paperille tehtyä treeniohjelmaa, vaan treenini on joka kerta joltakin osin erilainen. Olen kuitenkin aina suunnitellut mitä salilla teen kun sinne menen. Se tulee nykyisin jo ihan luonnostaan. Kuuluu osana treeniin, että suunnittelen sen kertaisen treenin salille mennessäni.

Vaihtelen liikkeitä, sarjojen määriä, sarjojen pituuksia ja käyttämiäni erikoistekniikoita joka treenissä, mutta silti treenin perusrunko on useimmiten samanlainen. Otetaan esimerkiksi vaikka rintatreeni. Aloitan rintatreenin (lämmittelyjen jälkeen) raskaalla punnerrusliikkeellä, jossa teen muutaman kovan suoran sarjan. Toisena liikkeenä teen myös punnerrusliikkeen, mutta tällä kertaa käytän jotakin erikoistekniikkaa, kuten pudotussarjoja tai yhdistän kaksi liikettä ja teen ne supersarjana. Seuraavaksi teen eristävänä liikkeenä rutistuksia taljassa tai peckdeck:ssä tai yhdistän ne taas supersarjaksi. Tai sitten teen jotain ihan muuta, kuten jättiläissarjoja tms. Ota tästä nyt sitten selvää…

rinta

Olkapäätreenissä olen kokenut itselläni toimivimmaksi sen, että aloitan olkapäätreenin vipunostoilla, joilla väsytän niin sivu- kuin takaolkapäätkin kunnolla ennen punnerrusliikkeitä. Punnerrusliikkeissä ei sitten kovin isoja painoja tarvitakaan, mutta tuntuma ja polte lihaksessa on mahtava ja olkapään nivelet pysyvät kunnossa. Treenin lopuksi teen usein vielä lisää vipareita, pienillä painoilla ja puhtaalla tekniikalla, ai että sitä ihanaa poltetta. Väittäisin saaneeni tällä treenityylillä olkapäihini paljon enemmän kehitystä kuin raskailla painoilla punnertelemalla.

viparit

Jos olkapäätreenin perusta minulla on viparit, on se selkätreenissä leuanvedot, joita teen lisäpainoilla tai ilman, leveällä myötäotteella, tavallisella vastaotteella, vasaraotteella tai ”kulmasoutuleuanvetoina”. Myös rauhalliset sarjat ylä- ja alataljassa pienillä painoilla saavat aikaan hyvän tuntuman selkään.

leuanveto

Kädet treenaan useimmiten omana treeninään. Tässäkin vaihtelen sitä, aloitanko ojentajalla vai hauiksella, vai teenkö ne supersarjoina. Hauistreeni on ollut minulle ongelmallinen hajoitettuani aikoinaan ranteeni. Pitkään en pystynyt tekemään ollenkaan hauistreeniä kipeän ranteen vuoksi, sitten se hiljalleen alkoi kestää treenaamista vasaraotteella. Sitä tuli sitten tietysti hierottua niin paljon, että forkut tulehtuivat. Se olikin siten pitkäaikainen vaiva ja jouduin hyvin tarkkaan miettimään ja testaamaan eri tapoja ja liikkeitä joilla sain tuntuman hauikseen. Voikin sanoa että hauistreeni on se mihin olen joutunut panostamaan eniten, siis ajatuksen tasolla.

20130214_102354

Jalkojen treenaaminen on ihan oma maailmansa. Hyvälle jalkatreenille ei vedä vertoja mikään, mutta huonona päivänä jalkatreeni saattaa tuntua ylitsepääsemättömän hankalalta. Outoa muuten miten se huono päivä osuu useimmiten juuri jalkatreenipäivään, harvemmin käsitreenipäivä tuntuu ylitsepääsemättömän raskaalta…

kyykky

Huonona päivänä auttaa se, että treenin on suunnitellut etukäteen, salille mennessä tietää mitä tulee tekemään eikä anna periksi. Siinä vaaditaan sisua ja päättäväisyyttä, mutta niitähän tässä hommassa pitää löytyä. Nykyisin nautin jalkojen treenaamisesta. Saan suuria kiksejä siitä joka kerta. Nautin kyykkäämisestä, askelkyykyistä, Hack-kyykyistä ja erityisesti siitä ihanan tuskaisesta poltteesta jonka ne saavat aikaan reisiini. Mikään muu treeni ei saa ihan loppuun asti ja ehkä vielä hieman yli viedyn sarjan jälkeen kieriskelemään tuskissaan lattialla. Mikä sen hienompaa…

20130519_201550

Siinäpä oli paljon kaikenlaista höpötystä treenaamisestani. Tärkeintä on kuitenkin se, että nautin treenaamisesta todella paljon.

5 thoughts on “Rauta liikkuu!”

  1. Mahtavaa luettavaa! Minulle on kehittynyt vähän varkain juurikin samanlainen treenityyli. Viimeaikoina olen miettinyt, että mihin tämä johtaa, vai johtaako mihinkään? Sinun kuvista näkee, että johtaa se:) ja inbody mittaustulokset vahvistavat sitä käsitystä. Jatkan siis valitsemallani tyylillä,sinua kompaten. Verenmaku suussa ja täysillä;) Mahtava blogi, kiitos siitä!

    1. Kyllä se johtaa, usko pois! Tinkimättömyys ja periksiantamattomuus on tässä touhussa ne avainsanat. Kun jaksaa kerrasta toiseen antaa treenissä kaikkensa, kehitystä tulee varmasti. Kannattaa kuitenkin muistaa myös kuunnella omaa kroppaa kun treenaa kovaa ja antaa sille tarvittaessa myös lepoa 🙂

    1. Ei tuo huono jako ole tuokaan. Itse ehkä yhdistäisin selän ja hauikset samaan treeniin ja rinnan, olkapään ja ojentajat samaan treeniin (vetävät ja työntävät), jolloin selän ja hauisten yhteyteen voisi yhdistää vielä vatsatreenin…

  2. Mä olen mennyt kolmijakoisella jalat, vetävät ja työntävät jaolla ja tykkään siitä varmaan siksi että olen siihen niin tottunut. Nyt tarvii vähän muutosta ja lisäsykettä ja ajattelin ottaa nelijakoisena kuten yllä. Jalat, rinta&olkapää, kädet, selkä&vatsa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.