Tavoitteena 200 kg kyykky

Olen treenannut enemmän tai vähemmän tosissaan jo parikymmentä vuotta ja monenmoista tavoitetta on matkalla ollut. Lihasmassaa olen koko treenihistoriani ajan tavoitellut lisää, mutta auttamattoman hidasta se on ollut pelkän kaurapuuron voimalla. Joitakin tulostavoitteitakin on matkan varrella toki ollut, ensimmäisenä sadan kilon penkki joskus teininä. Voi jestas miten sitä oli olevinaan vahva kun tuo tavoite tuli täytettyä…

Maastaveto

Siitä on onneksi menty vielä aika harppaus eteenkinpäin vuosien mittaan. Ja onhan tässä matkan varrella monia muitakin tavoitteita ollut. Jossain vaiheessa vuosia sitten mielessä pyöri jopa tähtääminen CBB-kilpailuun, mutta se jäi ihan ajatuksen asteelle eikä koskaan edennyt sen pidemmälle.

Tulostavoitteita on tuon sadan kilon penkin jälkeen matkalle mahtunut melkoisen paljon, ihan omaksi iloksi. Esimerkiksi vuoden 2016 syksyllä keksin asettaa tavoitteeksi vetää vuoden loppuun mennessä maasta 250 kiloa. Kyllähän se maasta irtosi, joskin vain noin 10 senttiä, eikä hitollakaan ylös asti. Edelleen maastavetoennätyksenäni on tuolloinen 245 kiloa.

Kyykky

Olen aina tykännyt myös kykkäämisestä, vaikka se ei koskaan minulle kovin vahva laji ole ollutkaan. Haastetta kyykkäämiseen on tuonut vuosien varrella syksyllä 2000 ajamassani kolarissa telomani polvi, joka on siitä asti vihoitellut aina aika-ajoin. Rehellisyyden nimissä täytyy kyllä myöntää että välillä kyykyttömyys on ollut pelkkää laiskuuttakin, sillä vaikka kyykystä tykkään, niin onhan se nyt silti myös yksi vittumaisimmista liikkeistä.

kyykky

Reilu vuosi sitten, itseasiassa aika pian tuon maastavetotavoitteen jälkeen tein silloisen kyykkyennätykseni, 180 kiloa. Treeni kulki ja tuntui hyvältä, kunnes loukkasin treenatessa lonkkani. Se esti kyykkäämisen pitkään. Oikeastaan vuoteen en saanut tehtyä yhtään kunnon kyykkytreeniä. Nyt vuoden alusta olen taas päässyt kunnolla kyykkäämisen makuun ja asetinkin itselleni jokin aika sitten seuraavan tavoitteen, se on 200 kilon kyykky.

Tuota tavoitetta kohti ollaan nyt menty ja ihan hyvin homma on edennyt. Viimeksi tosin kävi näin…

Jälleen kerran polvi on alkanut ilmoitella itsestään (ei tuon epäonnistuneen kyykyn vuoksi, vaan ihan muuten). Uskon että siellä on silloin kohta 20 vuotta sitten mennyt jokin ristiside tai muu vastaava rikki ja se sieltä edelleen ilmoittelee itsestään aina tasaisin väliajoin.

Sen kanssa on kuitenkin oppinut elämään, eikä minulla kiirettä ole. En ole koskaan erilaisista tavoitteista huolimatta panostanut pelkästään yhteen liikkeeseen tai lihasryhmään, vaan treenannut koko kehon lihasryhmiä suhteellisen tasapuolisesti. Kyykkäillään tässä nytkin polven ehdoilla aina noin kerran viikkoon niin eiköhän se 200 sieltä joskus vielä tule

Ja kun 200 on kyykätty, on aika palata sen maastavedon pariin ja vihdoin kiskaista se 250 kiloa ylös asti!

Miten pitäisi treenata?

Kuntosalitreeni on jännää touhua. Se on pohjimmiltaan aika yksinkertaista, mutta jostain syystä siitä on viime aikoina tehty melkoista tiedettä. On sen jakoista ohjelmaa ja tän jakoista ohjelmaa, on priorisointia ja tuplatreenejä, on pudotuksia, giantteja ja supersarjoja… Kaikkia termejä optetellessa alkaa crossfittikin kuulostaa yksinkertaiselta. Mutta onko se lopulta sittenkään niin vaikeaa? Miten siellä salilla pitäisi oikein treenata?

treenata

Kuntosalitreeniä ympäröi huima määrä erilaisia huuhaa-uskomuksia.

”Pitää tehdä pitkiä sarjoja jotta laihtuu”

”Lyhyet sarjat kasvattaa vaan voimia”

”Lihakset kasvaa kahdeksan toiston sarjoilla”

Ja höpö höpö sanon minä. Turhanpäiväisiä uskomuksia vailla varsinaista totuuspohjaa. Luuleeko joku ihan oikeasti ettei kahdeksan toiston sarjojen jauhamisella ole mitään vaikutusta voimatasoihin tai että vastaavasti lyhyillä sarjoilla maksimituloksen hilaaminen ylös ei saa aikaan lihaskasvua? Ja mitä tulee pitkien sarjojen laihduttavaan vaikutukseen, sanoisin että kannattaa nyt ensin alkuun optetella treenaamaan niin, että tulee hiki ja miettiä sitten vasta sarjojen pituuksia.

Laihduttamiseen ja kiinteytymiseen liittyy valtava määrä hoopoja uskomuksia. Ei riitä ihan yksi tai kaksi kertaa kun minulta on kysytty, millä liikkeillä saisi poltettua rasvaa vyötäröltä, muualta kun ei tarvisi laihtua, riittäisi jos saisi vatsamakkarat pois… Niin, se olisikin helppoa jos jollakin taikaliikkeellä saisi rasvanpolton kohdistettua tietylle alueelle. Valitettava tosiasia vaan on, että edes vatsalihasliikkeiden tauoton hinkkaaminen ei edistä rasvan palamista juuri vyötärön alueelta.

Kuntosalille tullaan eri syistä. Osa tulee salille ihan vaan ajan kuluksi tai sosiaalisten suhteiden myötä. On mukava turista Trumpin viimeaikaisista edesottamuksista tai naapurin Sirkka-Liisan negativisuudesta hiihtokisoja kohtaan samalla hiukan kuntoillen. Se on ihan okei, joskin suurimmalla osalla salilla kävijöistä on jonkinlaisia konkreettisia tavoitteita treenaamiselleen.

Joku voi tavoitella pakaran kiinteytymistä, toinen kyykkytuloksen parantamista ja kolmas niiden vatsamakkaroiden katoamista. Se, miten kannattaa treenata riippuu paitsi noista omista tavoitteista, myös omista lähtökohdista. Sama treeniohjelma ei välttämättä sovi edes kahdelle samaa tavoitetta tavoittelevalle treenaajalle, lähtökohdat kun ovat usein erilaiset.

Nuo omat lähtökohdat on hyvä pitää mielessä, kun lähtee pohtimaan miten niihin tavoitteisiin kannattaa lähteä pyrkimään. Toiselle voi sopia kaiken likoon laittaminen ja itsensä ylittäminen kerta toisensa jälkeen, vaikka se sitten tarkoittaisi monista muista asioista luopumista. Toiselle taas ehdot treenaamiselle sanelee muu elämä ja kolmannelle treenaaminen on mukava harrastus, josta kuitenkin halutaan jotain näkyvää tulostakin.

Valitettavasti otsikon kysymykseen ei ole olemassa yhtä ainoata oikeaa vastausta. Ei ole olemassa sitä yhtä oikeaa tapaa treenata, joka sopisi kaikille. Otsikon kysymys pitäisikin aina muotoilla ”Miten MINUN pitäisi treenata?”. Tähän kysymykseen voi lähteä pohtimaan vastausta itse tai hakea apua asiansa osaavalta personal trainerilta, joka varmasti mielellään neuvoo ja opastaa oikeille urille kohti sitä omaa tavoitetta.

Tärkeintä ei kuitenkaan ole se, miten treenaa, vaan se, että treenaa – ja nauttii siitä mitä tekee.

.

Metallisydän Facebookissa

Metallisydän Instagramissa