Asiat joita en tiennyt elämästä ennen omaa lasta

Elämäni muuttui aika isolla kädellä tuossa kolmisen vuotta sitten kun Emilia syntyi. Toki elämä oli sitä ennenkin muuttunut, monestikin, mutta nyt nuo muutokset olivat suuria, järisyttäviä. Tässä kolmen vuoden aikana olenkin oppinut elämästä monia sellaisia, nykyisin ihan itsestään selviä asioita, joista en tiennyt mitään ennen omaa lasta…

Kuva: Elämyskuva Harri Virta
Aamulla ei nukuta

Tällaiselle aamu-uniselle kaverille aikaisin aamulal herääminen on ollut aina hankalaa, eikä se sen helpommaksi ole muuttunut vaikka nykyisin se on joka-aamuista. Vaikka kuinka väsyttäisi, noustava on kun lapsi sitä vaatii. Aika usein siinä aamusella lattialla leikkiessä Emilia saakin huomauttaa isille, että isi älä nuku! silmien painuessa vielä väkisin kiinni.

Vessa on yhteisöllinen paikka

Ei sitä ennen lasta tiennyt kuinka yhteisöllinen paikka vessa onkaan. Miten sitä lapsella onkin aina asiaa vessaan juuri silloin kun itse on juuri istahtanut pytylle tai miten mukavaa on kun nukke tule eisin kanssa kakalle…

Halaamalla ja antamalla suukon isin poskelle saa vaikka kuun taivaalta

Minä en anna helposti periksi, sen tietävät kaikki läheiseni. Paitsi kun pienet kädet kiertyvät kaulani ympäri ja pää painuu poskelle. Siinä isin sydän sulaa ja kaikki on mahdollista.

Isokin mies pystyy nukkumaan yllättävän pienessä tilassa

Aina välillä aamulla sängystä varovasti noustessaan sitä jää hämmästyneenä tuijottamaan sänkyä ja pohtimaan, miten on edes fyysisesti mahdollista mahtua siihen tilaan mistä on juuri noussut, saati sitten pystyä nukkumaan siinä, kantapää poskessa.

Vesilätäköitä ei kuulu kiertää, niissä kuuluu hyppiä

Miten monta vuotta elämästäni olenkaan toiminut täysin väärin vesilammikoiden suhteen kiertämällä niitä ja välttämällä astumasta niihin. Mikään ei ole hauskempaa kuin vesilätäköissä hyppiminen, pomppiminen ja loiskutteleminen!

Lapsi tarvitsee koko ajan vaatteita

Joku minulle joskus vuosia sitten kertoi, että lapsi tulee maksamaan lottovoiton verran ennen kuin täyttää 18. Meillä ei varmasti päästäisi yhdellä lottovoitolla kuin 10 ikävuoteen asti, sitä tahtia tarvitaan koko ajan uusia vaatteita. Milloin on leggarit jääneet kaikki pieneksi, milloin tarvitaan uusi ulkoiluasu. Ja niitä ulkoiluasuja tarvitaan ihan tajuttoman paljon. Milloin tarvitaan kesävaatteita, milloin talvihaalari, milloin välikausihaalari… Mikä hiton välikausi?!?

En uskalla ajatellakaan mihin tässä joudutaan kun Emilia alkaa lähestyä teini-ikää… Jos äitinsä vaatekaappiin kurkkaa niin silloin se rahanmeno vasta alkaa…

Rakkaus ja onnellisuus voi tuntua korvissa asti

Se valtava pakahduttava rakkauden tunne kun, oma lapsi välttämättä haluaa sinut aamulla leikkimään kanssaan nukeilla, voittaa mennen tullen unentarpeen ja on melkein jopa voimakkaampi kuin rakkauden tunne, joka tulee siitä kun oma lapsi ei halua olla erossa sinusta sitäkään hetkeä kun käyt vessassa.

Se riemu, joka paistaa lapsen kasvoilta vesilammikoissa hyppiessä tekee niin onnelliseksi, että pieni pyykkääminen ei tunnu miltään ja se onnellisuuden tunne, joka vyöryy ylitse yöllä pienen käden kosketellessa isin partaista poskea varmistaakseen että isi on siinä vieressä, voittaa sängyn reunalta tippumisen pelon koska tahansa.

Eikä saa unohtaa miten mahtavaa on saada ostaa lapselleen uusia ihania vaatteita, valtavan haikeuden vallatessa samalla mielen, Älä kasva niin nopeasti!

Leppoisa lauantai leikkien ja laulaen

Viime viikko oli suhteellisen kiireinen, paljon töitä ja kaikenlaista muutakin puuhaa. Yhdessä vietetty aika jäi suhteellisen vähiin ja siksi päätettiinkin viettää leppoisa lauantai leikkien ja laulaen. Ei töitä, ei treenejä, ei kiirettä eikä aikatauluja. Paljon yhdessä vietettyä aikaa ja leikkimistä.

lauantai

Ensin aamulla heräiltiin kaikessa rauhassa, ilman herätyskelloa. Emilia ei tosin hirmuisen pitkään jaksanut nukkua, vaan alkoi töniä meitä hereille jo liiankin aikaisin. Ensin nousi isi leikkimään ja vähän ajan päästä tehtiin vaihto äidin tullessa leikkeihin ja isin kömpiessä vielä hetkeksi peiton alle. Kun viimein oltin kaikki saatu itsemme ylös, startattiin yhteinen päivä oikein todenteolla, laitettiin soimaan Emilian lempibiisi, Antti Tuiskun Rahan takii ja tanssittiin, hypittiin ja laulettiin kaikki yhdessä mukana. Siitä lähti liikkeelle meidän ihana yhteinen, ilon, naurun ja rakkauden täyteinen lauantai.

Aamutouhujen jälkeen käytiin yhdessä ruokakaupassa, ilman kiirettä ja stressiä, tehtiin kotona hiukan ruokaa ja valmistauduttiin päivän kohokohtaan, lähtöön kohti Hop Lop:ia.

Emilia nauttii kaikista leikkipaikoista ja tykkää touhuta niissä. Kauppareissulla Emilian on päästävä Prisman leikkipaikalle ja aina silloin tällöin käydään myös Hesburgerin leikkimaassa, mutta kaikkein paras paikka on Hop Lop, missä tälläkin kertaa vierähti useampi tunti leikkiessä ja kiipeillessä pitkin erilaisia kiipeilyratoja ja mönkien putkissa (jotenkin tuntui välillä vähän ahtaalta…)

Muistan ensimmäisen kerran kun olimme Hop Lopissa. Emilia oli pienempi ja luonnollisesti arempi. Ihan joka paikkaan ei silloin uskaltanut kiivetä eikä joka liukumäestä laskea. Nyt vauhtia riitti niin, että hyvä kun isi ja äiti perässä pysyivät. Tekemistä riitti ja puuhasta toiseen mentiin hiki (isin) otsalla. On ihana nähdä se riemu lapsen kasvoilla, minkä saa aikaan hyppiminen ja kaatuilu pomppulinnassa, liukumäestä yhdessä laskeminen äidin kanssa tai isin kanssa pallomeressä peuhaaminen.

Kaikkein parasta tässä kaikessa on sen tekeminen yhdessä, nauttiminen yhteisestä touhuamisesta. Kaiken sen ilon keskellä mieleeni nousi välillä kaihomielinen ajatus siitä, miten nopeasti aika menee. Emilia täyttää kohta kolme ja leikkivuodet ovat vasta alkaneet, mutta edessä on myös se aika kun Hop Lop on tylsä paikka ja isin ja äidin seuraa enemmän houkuttaa kavereiden seura.

Aika nopeasti nuo ajatukset silti kaikkosivat mielestä. Nyt keskityttiin hyppimään yhdessä trampoliinilla, kaatuilemaan ja nauramaan.

Ihan mieletön päivä. Nämä on niitä hetkiä, joita en ikinä vaihtaisi mihinkään. Nämä on niitä päiviä kun sydän on pakahtua onnesta ja rakkaudesta.

 

House Of Brandonissa on muuten alkanut MID SEASON SALE, eli saatavilla olisi valtava määrä merkkivaatteita edulliseen hintaan. Ale kestää 2.10. asti, mutta kannattaa olla nopea, suosituimmat koot viedään käsistä!

Kuvissa näkyvä Jarin Superdry-huppari on tilattu House Of Brandonista, samoin Sarin takki, neule ja kaulahuivi. TÄSTÄ suoraan verkkokauppaan tekemään löytöjä!