Kolme vuotta – ihana kamala ikä?

*Sisältää mainoslinkkejä

Lapsen jokaiseen ikävaiheeseen kuuluu omat juttunsa, ne ihanat ja sitten ne vähemmän ihanat. Meillä eletään tällä hetkellä ihanaa kolmen vuoden uhmaa ja täytyy kyllä sanoa että välillä on isi ja äiti aika kovilla…

Emilian Vimma-bombertakki TÄÄLTÄ ja Mayoral-paita TÄÄLTÄ
Kolme vuotta, ihana kamala ikä?

Kolme vuotta on siitä ihana ikä, että Emilian kanssa voi touhuilla jo vaikka mitä. Taitoja karttuu niin valtavaa tahtia, että isi ei meinaa millään pysyä perässä siinä, mitä kaikkea Emilia jo osaa. Emilia piirtää, maalaa vesiväreillä, rakentaa legoilla valtavia rakennelmia, ”lukee” kirjoista erilaisia tarinoita ja polkee pyörällä kuin tuulispää.

Iloisuus ja energisyys on vallitsevia tunteita ihan joka päivä ja Emilia kertoo paljon tunteistaan, halaa ja suukottaa, mutta ilmoittaa myös välillä ettei ole isin kaveri jos isi ei toimi Emilian mielen mukaan – ja niin käy nykyisin melkoisen usein…

Vero Moda takki TÄÄLTÄ, Pieces-huivi TÄÄLTÄ ja Duffy-loaferit TÄÄLTÄ

Oma tahto on hyvin vahva ja sen kanssa saa taiteilla aika tarkasti. Emilia määrittelisi mielellään ihan kaiken ja helpoimmalla pääsisikin antamalla periksi kaikessa. Niin ei kuitenkaan voi toimia, mutta ihan jokaisesta asiasta ei voi myöskään tehdä taistelua. Tässä asiassa päteekin vanha viisaus ”valitse taistelusi”. Meillä on asioita, joissa toimitaan Emilian tahdon mukaisesti, mutta myös niitä joissa tehdään kuten isi tai äiti sanoo, tykkäsi Emilia siitä tai ei.

VANS-paita TÄÄLTÄ

Välillä meillä leikitään hymy huulilla, halataan ja pussataan, mutta välillä maataan lattialla selällään ja huudetaan. Tähän mennessä huutaja on aina ollut Emilia ja isi tai äiti katsellut kummissaan vierestä, mutta rehellisyyden nimissä joskus tekisi itse mieli heittäytyä siihen lattialle huutamaan.

Vero Moda takki TÄÄLTÄ ja Duffy loaferit TÄÄLTÄ

Raskainta tässä ikävaiheessa taitaa olla sekä isin että äidin mielestä se, miten isi ei kelpaa ja vain äiti saa auttaa. On aika raskasta ihan molemmille että kun Sari on aamulla lähdössä töihin ja kiire painaa päälle, on äiti ainoa joka saa laittaa Emilialle aamupalaa tai tulla vessaan pyyhkimään. Tai yöllä kun Emilia herää, on äiti usein ainoa joka saa auttaa peiton päälle, isi ei vaan kelpaa…

Vimma-bombertakki TÄÄLTÄ
Vaikka välillä on raskasta, on aina enemmän rakasta

Kaikesta kolmevuotiaan uhmasta huolimatta en vaihtaisi hetkeäkään pois. Vaikka arki on välillä raskasta, on se myös ihanaa. Kaikki ne hetket kun Emilia kiipeää syliin, antaa halin tai pyytää leikkimään kanssaan, ovat kultaakin kalliimpia puhumattakaan yhteisestä Afrikan tähden pelaamisesta, jossa Emilia välillä silmät vilkkuen hiukan pyrkii huijaamaan isiä, Emilian isille lukemista saduista tai kikatuksen täyteisestä painimisesta isin ja äidin sängyllä.

Eilen meillä oli ihan mielettömän ihana yhteinen vapaapäivä ja me vietettiin se ulkoillen ja leikkien. Emilia polki ensimmäistä kertaa pyörällä ulkona (sisällä poljettiin jo viikolla vaikka kuinka paljon), leikittiin leikkipuistossa ja omassa leikkimökissä. Naurettiin ja nautittiin toistemme seurasta. On se kolme vuotta kaikesta huolimatta todella ihana ikä.

VANS-paita TÄÄLTÄ
P.S.

House of Brandonissa on menossa Mid Season Sale, kannattaa käydä hyödyntämässä!

Päivä elämästäni

Minulta on monesti pyydetty päivä elämästäni -postausta. Useimmiten sellainen on jäänyt tekemättä ihan siitä syystä, että arkipäivissä ei ole paljon kirjoittamista, työmaailmaa kun en oikein voi blogissa sen isommin avata. Eilen päätin dokumentoida päivääni ja kirjoitella siitä sitten illalla blogiin. Instagramia seuraavat pääsivät jo eilen mukaan tunnelmiin ja tässä nyt kokonaisuus, olkaa hyvät!

Tällainen on päivä elämästäni

Meidän arki on usein melkolailla aikataulutettua, menoja ja tekemisiä joudutaan suunnittelemaan aika tarkkaan etukäteen ainakin arkipäivisin. Viikonloput pyritään usein rauhoittamaan, mutta tällä kertaa oli jo edellisenä päivänä sovittu mummun kanssa että mummu haetaan aamulla Emilian seuraksi siksi aikaa että isi ja äiti pääsevät yhdessä treenaamaan. Yön aikana söi työpuhelin pariinkin kertaan, joten aamulla herätessä oli unihiekkaa vielä silmässä. Suunnitelmaa ei kuitenkaan muutettu, vaan lisäsin yhden skuupin lisää treenilaturiin ja pakkasin treenikassin valmiiksi.

Yhdessä treenaamaan

Siitä sitten aamupalan ja mummun hakemisen jälkeen suunnattiin yhdessä salille. Se on nykyisin harvinaista herkkua ja ajoittuu pääasiassa juuri viikonlopuille. Treeni kulki ihan mukavasti. Sitä en tiedä oliko syynä ekstramäärä treenilaturia vai hyvä seura, mahdollisesti molemmat.

Ruokaa ja leikkimistä

Treenin jälkeen palattiin kotiin, laitettiin ruokaa ja Sari suuntasi muutamaksi tunniksi töihin vieden mummun matkalla kotiin. Me laadittiin Emilian kanssa hiukan suunnitelmia ja päätettiin lähteä ulkoilemaan. Ensin kuitenkin leikittiin hiukan Emilian uusilla aarteilla, Lego Friendseillä.

Ulkoilemaan

Siinä kun oltiin jonkin aikaa leikitty, alettiin touhuamaan ulos lähtöä. Se on meillä aina melkoinen projekti, aivan sama minne ollaan menossa. Nytkin Emilia oli innoissaan lähdössä isin kanssa Pelle Hermannin puistoon, mutta pyrki silti aikailemaan pukemisen ja lähtemisen kanssa mahdollisimman paljon touhuten kaikkea mahdollista ja juosten välillä karkuun.

Lähteminen kysyi pitkää pinnaa, mutta kannatti. Ulkona oli aivan mielettömän hieno sää, pakkasta muutama aste ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Me nautittiin ulkoilusta ja leikittiin Pelle Hermannissa puolitoista tuntia. Oli muuten hauskaa, mitä nyt isi jysäytti päänsä jossain vaiheessa keinun ylöpuomiin niin että silmissä säkenöi…

Takaisin kotiin

Kaikki hauska loppuu aikanaan ja niinpä mekin lähdettiin Pellestä kotiin, sillä (isin) välipala-aika alkoi lähestyä. Kotona maistuikin välipala oikein hyvin ihan molemmille.

Vielä oli jonkin aikaa odotettava äidin palaamista ja sinä aikana me päätettiin Emilian kanssa muovailla. Se on hauskaa puuhaa, jossa voi käyttää luovuuttaan. Tällä kertaa homma meni niin, että isi teki muovailuvahasta pitkän pötkylän, jonka Emilia leikksi palasiksi, jotka isi taas yhdisti pötkyläksi jne.

Muovailujen jälkeen huristeltiin vielä Dublo-legoilla ympäri olohuonetta. Legot menivät myös pellepuistoon ja karuselliin, ihan kuin me aikaisemmin päivällä.

Iltahommia

Äidin palattua kotiin, alkoi Emilian iltapuuhat kylpyineen ja muineen. Siinä vaiheessa isi livisti ulos hiukan askartelemaan. Tällä kertaa pilkoin aiemmin tilaamaani ja jo TÄÄLLÄ pilkkomaani painotelinettä hiukan lisää ja rakentelin Metallisydän Gymille taas hiukan uutta kivaa… Siitä lisää jonakin päivänä 😉

Sauna, sohva ja selviytyjät

Kun homma oli hoidettu, palailin ulkoa sisälle. Emilia oli jo nukkumassa ja sauna lämpenemässä. Olikin kiva päästä illalla vielä rentoutumaan saunan löylyihin ja sen jälkeen sohvalle katselemaan Ruudusta viime viikon Selviytyjät-jakso joka jäi väliin Mokoman keikan vuoksi. Tietää sitten sunnuntaina missä mennään ja kuka juonittelee kenenkin kanssa…

Muut nukkuu ja minä vielä kirjoitan

Eilinen, kuten melkein kaikki muutkin päivät päättyi siihen, että muu perhe menee nukkumaan ja minä jään vielä läppärille naputtelemaan postausta blogiin. Tällä kertaa päätin kirjoittaa päivästäni.

P.S.

Tykkään ihan törkeesti Superdryn huppareista. Molemmat minulla tänään päällä olleet Superdry-hupparit on peräisin House Of Brandonista. Jos merkki ei ole ennestään tuttu, suosittelen testaamaan. Nyt siihen on vielä loistava tilaisuus, sillä kaikista Superdry-vaatteista saa vielä -20% alennuksen House Of Brandonissa koodilla BRAND2 (voimassa 21.3. asti)

Kannattaa muuten laittaa se Metallisydämen Instagram seuraukseen jos kiinnostaa nämä arkiset jutut jatkossakin 😉