Kolme vuotta – ihana kamala ikä?

*Sisältää mainoslinkkejä

Lapsen jokaiseen ikävaiheeseen kuuluu omat juttunsa, ne ihanat ja sitten ne vähemmän ihanat. Meillä eletään tällä hetkellä ihanaa kolmen vuoden uhmaa ja täytyy kyllä sanoa että välillä on isi ja äiti aika kovilla…

Emilian Vimma-bombertakki TÄÄLTÄ ja Mayoral-paita TÄÄLTÄ
Kolme vuotta, ihana kamala ikä?

Kolme vuotta on siitä ihana ikä, että Emilian kanssa voi touhuilla jo vaikka mitä. Taitoja karttuu niin valtavaa tahtia, että isi ei meinaa millään pysyä perässä siinä, mitä kaikkea Emilia jo osaa. Emilia piirtää, maalaa vesiväreillä, rakentaa legoilla valtavia rakennelmia, ”lukee” kirjoista erilaisia tarinoita ja polkee pyörällä kuin tuulispää.

Iloisuus ja energisyys on vallitsevia tunteita ihan joka päivä ja Emilia kertoo paljon tunteistaan, halaa ja suukottaa, mutta ilmoittaa myös välillä ettei ole isin kaveri jos isi ei toimi Emilian mielen mukaan – ja niin käy nykyisin melkoisen usein…

Vero Moda takki TÄÄLTÄ, Pieces-huivi TÄÄLTÄ ja Duffy-loaferit TÄÄLTÄ

Oma tahto on hyvin vahva ja sen kanssa saa taiteilla aika tarkasti. Emilia määrittelisi mielellään ihan kaiken ja helpoimmalla pääsisikin antamalla periksi kaikessa. Niin ei kuitenkaan voi toimia, mutta ihan jokaisesta asiasta ei voi myöskään tehdä taistelua. Tässä asiassa päteekin vanha viisaus ”valitse taistelusi”. Meillä on asioita, joissa toimitaan Emilian tahdon mukaisesti, mutta myös niitä joissa tehdään kuten isi tai äiti sanoo, tykkäsi Emilia siitä tai ei.

VANS-paita TÄÄLTÄ

Välillä meillä leikitään hymy huulilla, halataan ja pussataan, mutta välillä maataan lattialla selällään ja huudetaan. Tähän mennessä huutaja on aina ollut Emilia ja isi tai äiti katsellut kummissaan vierestä, mutta rehellisyyden nimissä joskus tekisi itse mieli heittäytyä siihen lattialle huutamaan.

Vero Moda takki TÄÄLTÄ ja Duffy loaferit TÄÄLTÄ

Raskainta tässä ikävaiheessa taitaa olla sekä isin että äidin mielestä se, miten isi ei kelpaa ja vain äiti saa auttaa. On aika raskasta ihan molemmille että kun Sari on aamulla lähdössä töihin ja kiire painaa päälle, on äiti ainoa joka saa laittaa Emilialle aamupalaa tai tulla vessaan pyyhkimään. Tai yöllä kun Emilia herää, on äiti usein ainoa joka saa auttaa peiton päälle, isi ei vaan kelpaa…

Vimma-bombertakki TÄÄLTÄ
Vaikka välillä on raskasta, on aina enemmän rakasta

Kaikesta kolmevuotiaan uhmasta huolimatta en vaihtaisi hetkeäkään pois. Vaikka arki on välillä raskasta, on se myös ihanaa. Kaikki ne hetket kun Emilia kiipeää syliin, antaa halin tai pyytää leikkimään kanssaan, ovat kultaakin kalliimpia puhumattakaan yhteisestä Afrikan tähden pelaamisesta, jossa Emilia välillä silmät vilkkuen hiukan pyrkii huijaamaan isiä, Emilian isille lukemista saduista tai kikatuksen täyteisestä painimisesta isin ja äidin sängyllä.

Eilen meillä oli ihan mielettömän ihana yhteinen vapaapäivä ja me vietettiin se ulkoillen ja leikkien. Emilia polki ensimmäistä kertaa pyörällä ulkona (sisällä poljettiin jo viikolla vaikka kuinka paljon), leikittiin leikkipuistossa ja omassa leikkimökissä. Naurettiin ja nautittiin toistemme seurasta. On se kolme vuotta kaikesta huolimatta todella ihana ikä.

VANS-paita TÄÄLTÄ
P.S.

House of Brandonissa on menossa Mid Season Sale, kannattaa käydä hyödyntämässä!

Isin pieni prinsessa jo kolme vuotta

Aika on mielenkiintoinen käsite. Toisaalta tuntuu, että siitä ei ole kuin ihan vähän aikaa kun maailmani mullistui saadessani oman rakkaan tyttäreni ensimmäistä kertaa syliini. Toisaalta taas aika ennen tuota ihanaa ilopilleriä tuntuu valtavan kaukaiselta. Viime viikolla isin rakas pieni prinsessa täytti jo kolme vuotta ja viikonloppuna vietettiin synttäreitä.

On ollut ihan mieletöntä seurata Emilian kasvamista ja kaiken uuden oppimista, iloa ja naurua, uhmaa ja kiukuttelua. Jokainen ikävaihe tuo mukanaan omat haasteensa, mutta myös uudet ihanat juttunsa.

Kolmevuotias

Meidän kolmevuotias haluaa pytylle, ei potalle. Harjaa hiuksiaan äidistään mallia ottaen ja sovittaa kaupassa vaatteita eteensä keimaillen peilille. Meidän kolmevuotias ei voi sietää ponnareita tai lettejä, mutta ei myöskään anna leikata hiuksiaan. Pinnin saa onneksi aina silloin tällöin laittaa pitämään etuhiukset pois kasvoilta. Meidän kolmevuotias haluaa aina lähteä joka paikkaan mukaan ja sitten aikailee ja vetkuttelee niin että isillä ja äidillä alkaa hermot olla kovilla. Meidän kolmevuotias uhmaa ja kiukuttelee – ja kietoo sitten kädet kaulan ympärille ja halaa oikein tiukasti.

Meidän kolmevuotias kujeilee ja virnuilee, ja nauraa hekottaa kun saa jekutettua isiään. Meidän kolmevuotias nauttii peuhaamisesta ja kutittelusta, hyppimisestä ja pomppimisesta. Meidän kolmevuotias on melkoinen hurjapää, mutta kuitenkin aika arka.

Meidän kolmevuotias leikkii niin nukeilla kuin autoillakin, mutta millä ikinä leikkiikin, Pipsa Possu ja Jyri ovat aina mukana. Äiti on meidän kolmevuotiaalle kaikki kaikessa, mutta isillä on vakaa aikomus ryöstää kolmevuotias isin tytöksi ennen pitkää…

Ennen kaikkea meidän kolmevuotias on ihan uskomattoman rakas.

Hyvää syntymäpäivää Emilia!