Onko eettisesti oikein olla ylipainoinen?

Olen monesti kirjoittanut terveellisestä ruokavaliosta – ja törmännyt eriäviin mielipiteisiin. Minun terveellinen ruokavalioni ei olekaan ollut kaikkien mielestä oikeasti terveellinen. Se riippuu luonnollisesti katsantakannasta. Jollekin terveellinen ruokavalio tarkoittaa Mäkkäriruuan ja karkin syömisen rajoittamista viikonloppuihin. Toiselle se tarkoittaa tavallista kotiruokaa ja kolmannelle salaattia ja vähärasvaista broileria. Jonkun mielestä terveellinen ruokavalio ei sisällä ollenkaan lihaa tai muita eläinkunnan tuotteita. Tätä viimeistä ajatusta perustellaan usein myös eettisellä näkökannalla, onko eettisesti oikein syödä lihaa? Tuohon kysymykseen aion tällä kertaa tarttua hiukan enemmän.

ylipainoinen

Onko eettisesti oikein syödä lihaa?

Tiedän olevani vaarallisilla vesillä tämän pohdintani kanssa. Nykyisin kun mielensä saa pahoitettua niin helposti mistä tahansa, niin eiköhän tällainen toisten ihmisten arvojen kyseenalaistaminen tule saamaan aikaan ihan oikean paskamyrskyn – tai sitten ei.

Lihansyönnin eettisyydestä ollaan varmasti väitelty ihan siitä asti kun Pertti Luolamiehen leiriin raahaama mammutinkoipi ei kelvannutkaan Pirkko Luolanaiselle, vaan tämä mieluummin popsi puolukoita ja nakersi mustikanvarpua. Mammutti raukka kun oli niin söpö ja karvainen ja sen tappaminen ruuaksi oli silkkaa julmuutta.

Tuohon aikaan taisi tosin nuo mammutin nahat ja lihat olla ihan oikeasti elossa säilymisen edellytys, eikä mammutteja tietojeni mukaan jalostettu pienissä tarhakopeissa ja tainnutettu sähköiskulla ennen nylkemistä. Ehkä silloin eettisyyden sijaan oli oikeasti ajateltava omaa eloonjäämistä ja mammutti tapettiinkin yhteisymmärryksessä lempeästi ahdistamalla kielekkeen alle heittelemällä kymmenillä keihäillä ja lopulta pudottamalla kallionlohkare päähän. Se eettisyyskeskustelu avattiin varmasti vasta myöhemmin, todennäköisesti vasta sitten kun oli opittu puhumaan pelkkien örähdysten sijaan.

Niin siis se lihansyömisen eettisyys nykypäivänä

Palataanpa aiheeseen, taisin hiukan harhautua sivuraiteille mammutteineni, ne tuskin nykypäivän vegaaneja enää isommin kiinnostavat. Nykyisin eettisen ruuan syöminen on varmasti paljon helpompaa kuin kivikaudella, nykyisin markkinoilla on jos jonkin näköistä luomua ja joutsenmerkkiä ja paljon eettisillä arvoilla kasvatettua lihaakin. On lähilihaa, joka kasvatetaan hyvissä oloissa ja jota ruokitaan vain hyvällä rehulla. On onnellisia kanoja, joita ihan oikeasti hoidetaan ja jotka munivat sen munan tai pari päivässä, toisin kuin tehotuotannon sarjatuliasemaisesti munaa puskevat lajitoverinsa.

Onko kuitenkaan eettisesti oikein syödä eläimiä jotka kasvatetaan ihmisten ravinnoksi, vaikka niillä olisikin hyvät elinolot? Selviäähän ihminen hengissä ilman tuotettua lihaakin…

Entä riistaliha?

Riistaliha on ihan oma osaalueensa ja ansaitsee oman pohdintansa. Vaikka nykypäivänä ihmisen ei tarvitsekaan elossa pysyäkseen jahdata hirviä metsässä, on vapaana eläneen eläimen metsästämällä hankittu liha ehkä kuitenkin sieltä eettisimmästä päästä. Tai niin ainakin näin maallikkona kuvittelisin. Ja onhan siinä riistalihassa tietynlainen riistanhoidollinenkin näkökanta olemassa, ainakin meillä Suomessa. Ei pääse eläimet liikaa hyppimään ihmisten nenille (tai konepelleille) kun niiden kannat pidetään metsästämällä kurissa – ja samalla saadaan herkullista ja eettistä lihaa pöytään.

Toisaalta taas kerran, onko sekään eettisesti oikein jos kerran hengissä pysyy ilmankin?

Nyt kun tämä valkoihoinen länsimaalainen marketista lihansa ostava heteromies on pohdinnoillaan saanut suututettua sen viimeisimmänkin eettisistä syistä lihansyönnistä kieltäytyvän viherpiipertäjän, on aika lyödä se viimeinen naula arkkuun ja esittää otsikon kysymys.

Onko eettisesti oikein olla ylipainoinen?

Kyllä taas ne pipot kiristää…

Kautta aikojen on keskuudessamme ollut ihmisiä, jotka pahoittavat mielensä milloin mistäkin, ihmisiä joiden mielestä oma mielipide on ainoa oikea ja jotka suhtautuvat kaikkiin asioihin liiankin vakavissaan, ihmisiä joilla pipo yksinkertaisesti kiristää liikaa. Usein tällaiset tiukkapipot tyytyvät paheksumaan muita ihmisiä ja esittämään omia tiukkaakin tiukempia (ja monesti aivan päättömiä) mielipiteitään pienissä kahvipöytäkeskusteluissaan, tai nykypäivänä tiettyjen internetsivujen keskustelupalstoilla. Nyt kuitenkin tuntuu että viimeaikoina tällaiset tiukkapipot ovat olleet äänessä hiukan normaalia enemmän, ihan valtamediassakin…

Tapaus päiväkotiruoka

Jokin aika sitten eräs äiti oli pahoittanut mielensä kun hänen pieni pilttinsä ei ollutkaan saanut päiväkodissa vegaaniruokaa, jota äiti olisi lapselleen halunnut, eettisistä syistä. Onhan se nyt väärin että naapurin Pilvi-Wilhelmiina saa laktoositonta ruokaa, mutta oma Kyösti-Päiviö ei saa sellaista ruokaa kuin äiti haluaisi lapsensa saavan. Julmat kunnan pukumies-päättäjät eivät siis suostu järjestämään yhdelle lapselle erikseen täysin muiden ruuista poikkeavaa ruokaa ihan vaan koska tämän yhden lapsen äiti niin haluaisi? Törkeää.

tiukkapipot

Mutta olisihan se hienoa. Kyllä minäkin kehittelisin omalle lapselleni mitä hienompia ruokavalio-vaatimuksia jos kunta niihin mukisematta suostuisi. Ei söisi meidän tyttö enää hernekeittoja, valmisjogurtteja tai Rainbow-banaania, ehei, luomu-Chiquitaa sen olla pitää! Marjakiisselikin pitää tehdä itse poimituista, aina tuoreista ja varmasti ekologisista marjoista eikä suinkaan pakastemarjoista, saati mistään teollisista mehukeitoista!

Lihan pitäisi aina olla parasta sisäfilettä, varmasti vapaasti laiduntaneesta lehmästä. Kananmuniksi kelpaisi ainoastaan päiväkodin omalla pihalla kasvatettujen vapaiden kanojen munat. Ja meidän pienokainen ei sitten saa syödä muuta kuin mato-ongella pyydettyä lohta, kaikki muu kalastus on riistokalastusta ja sitä en halua kannattaa, eettisistä syistä.

Ruoka-aineallergiat ymmärrän kyllä, tottakai lapselle pitää pystyä tarjoamaan ruokaa jota lapsi voi syödä ilman vatsavaivoja tai muita terveydellisiä ongelmia. Metsään mennään kuitenkin siinä jos jokainen äiti ja isi alkaa esittää omaa vaatimuslistansa lapsensa ruokavaliosta, eettisiin syihin vedoten. Eli valoja päälle nyt siellä kireiden pipojen alla!

Tapaus sukupuolineutraalius

Tässä toinen mielensäpahoittajien suosikkiaihe. On se niin väärin että miehille ja naisille on eduskunnassa erilliset vessat, sehän on törkeää sukupuolisyrjintää ettei naisten vessoissa ole pisuaareja, mikä erillisoikeus miehillä on pissata seisaallaan?!

Väärin on myös kutsua sinistä poikien väriksi ja punaista tyttöjen väriksi ja siitä pitää nykypäivänä lähinnä huolestua jos tyttö haluaa leikkiä nukeilla ja poika autoilla, kyllä siinä on vanhemmat menneet metsään kasvatuksessaan jo sylivauvaiässä hankkiessaan tytölle pinkin tutin ja pojalle vaaleansinisen. Kyllä vauvan pitäisi saada itse päättää tuttinsa väri!

Ihan käsittämätöntä on että joissakin kivikautisissa kouluissa vielä kutsutaan tyttöjä tytöiksi ja poikia pojiksi, lapsia ne on kaikki ja tuollaiset vanhanaikaiset ja stereotypioita luovat nimitykset pitää jättää kokonaan pois!

Väitän kyllä että jotenkin ne lapset alkavat huomata jotain eroa toisissaan viimeistään yläasteella yhteisissä suihkuissa liikuntatunnin jälkeen…

Hei ihan oikeesti, voisiko sitä pipoa olla mahdollista hiukan höllätä tässäkin aiheessa?

 

Joo tiedän, kirjoitin provosoivasti ja kärjistäen, mikä varmasti pahoittaa joidenkin mielen. Mutta hei, sellaista elämä on.