Mokoma akustisena Tampere-talossa!

Mokoma, yksi suomenkielisen raskaan musiikin jättiläisistä teki muutama vuosi sitten rohkean vedon ja sovitti raskaista biiseistään akustisia versioita. Tuo veto kannatti, se tuli todistettua taas sunnuntaina Tampere-talossa.

Mokoma

Mokoma akustisena

Vuonna 2012 siskoni mies Matti kysäisi lähtisinkö hänen kanssaan katsomaan Mokoman akustista keikkaa. Mokoma oli tuttu bändi jo pidemmältä ajalta, mutta ajatus Mokoman akustisesta keikasta tuntui jotenkin hassulta, niin hassulta että pakkohan se oli mukaan lähteä.

Kokemäki 2012

Tuo Mokoman akustinen keikka Kokemäellä syyskuussa 2012 iski ja kovaa. Aiemmin raskaina versioina tutut biisit toimivat todella hyvin myös akustisina versioina, itse asiassa niistä nousi esiin ihan erilaisia puolia, ihan erilaista herkkyyttä. Keikka oli hyvin intiimi, yleisö pääsi hyvin lähelle bändiä, tai bändi tuli lähelle yleisöä, miten sen haluaakin ajatella. Joka tapauksessa se toimi hiton hyvin, niin hyvin että eilen olin taas katsomassa Mokoman akustista keikkaa, laskujeni mukaan viidettä kertaa, tällä kertaa Tampere-talolla.

Tällä kertaa esiintymispaikan rakenteen vuoksi samanlainen intensiivinen yhteys bändin ja yleisön välillä jäi puuttumaan, leisö kun istui omilla numeroiduilla paikoillaan ja sunnuntai-illan ollessa kyseessä myös aika rauhallisissa merkeissä, ehkä hieman liiankin hiljaa. Ainakin välispiikkien mukaan edellisen päivän keikka Turussa ei ollut ollut aivan yhtä rauhallinen. Johtuiko se sitten lauantai-illan juovuttavasta vaikutuksesta vai yleisön turkulaisuudesta, siitä ei päästy selvyyteen.

Akustiset biisit toimivat jälleen kerran erinomaisesti. Oli nautinto kuunnella niitä kaikessa rauhassa, paikallaan istuen. Ei tarvinnut taistella tilastaan hyppivien pitkätukkien kanssa tai varoa kaatuilevia kaljalaseja. Senkun sulki silmät ja lauloi mukana.

Vaikka Tampere-talon akustinen keikka hieno olikin, on silti parhaana Mokoman akustisena keikkana mieleen jäänyt viime kesän Karmarockin pimenevässä illassa soitettu keikka. Siinä keikassa oli kaikki kohdallaan ja se on yksi parhaita livekeikkoja joilla olen ollut.

Karmarock 2017

No kohta on luvassa uusi Mokoma-levy, perinteisiä festari-keikkoja ja syksyllä klubikiertuetta ihan sähköjen kanssa. Saapa nähdä missä fiilistellään Mokomaa seuraavan kerran!

Kuu saa valtansa auringolta

Revin itseni irti ja pakenin Juoksin syvälle metsään ja syvään jouduinkin Oli pakoni toivon täytteinen Luulin pärjääväni yksin vaan tiennyt en Sinut tarvitsen

Kuu saa valtansa auringolta Ja vaikka näyttääkin hohtavalta Ei valoaan se yksin jaa Saa vallan auringolta Auringolta jolta kuu vain lainaa valoaan

Olen yksin ja yksin nyt kai jään Lieneekö minulle paikkaa mihin kallistaa pään Koetin tavoittaa onnea suurempaa En enää haikaile kultaa vaan tyydyn hopeaan

Kuu saa valtansa auringolta Ja vaikka näyttääkin hohtavalta Ei valoaan se yksin jaa Saa vallan auringolta Auringolta jola kuu vain lainaa valoaan

Kuu saa vallan auringolta Ja vaikka näyttääkin hohtavalta Ei valoaan se yksin jaa Saa vallan auringolta Auringolta jolta kuu vain lainaa valoaan

Kuu lainaa valoaan Kuu, kuu lainaa valoaan

-Mokoma-

Otit minut syliin, puristit ja teit sen selväksi…

Siitä on jo useampi vuosi, kun siskoni mies kysäisi kiinnostaisiko minua lähteä katsomaan Mokoman akustista keikkaa. Kyllähän se kiinnosti, ja siitä se homma sitten lähti. Olin tykännyt Mokomasta jo aiemminkin, mutta tuo akustinen keikka oli se joka sai meikäläisen heittäytymään bändin vietäväksi ihan toden teolla. Sittemmin Mokomasta on muodostunut toinen suosikkibändeistäni… Nyt olinkin ihan liekeissä kuullessani Mokoman julkaisevan uuden akustisen levyn ja lähtevän sen myötä pienelle klubikiertueelle. Viikko sitten lauantaina oli sitten se päivä kun Mokoman akustinen keikka vei minut uudelleen mukanaan.

Mokoma

Tuossa Tampereen TTT-klubilla vedetyssä keikassa oli jälleen jotain taianomaista. Bändi ja yleisö kosketusetäisyydellä, tiivis tunnelma ja hyvä fiilis, sekä tietysti aivan mielettömiä biisejä ja esiintymistä. On aivan turha yrittää kuvailla sitä tunnelmaa ja fiilistä, joka keikalla oli, turha yrittää selittää niitä omia tunnelmia ja fiiliksiä joihin musiikki minut vei. Normaalit rokkikeikat on mahtavia, mutta väitän että tällaisessa akustisessa keikassa on jotain paljon enemmän.

Mokoma

Esityksessä vuorotteli herkempiä versioita tutuista rankoista biiseistä, mutta joihinkin biiseihin oli tietoisesti jätetty myös se repivä rankkuus. Myös Annalan uskomattoman hienot ja monisyiset lyriikat heräsivät eloon aivan eri tavalla kuin alkuperäisissä versioissa, en väitä että paremmin, mutta eri tavalla.

Mokoma

KUN Mokoma lähtee jossakin vaiheessa taas akustiselle kiertueelle, olen varmasti paikalla. Nämä on niitä elämyksiä, joita ei ihan heti unohda.