Isi on vähän väsynyt…

Isinä oleminen on parasta mitä olen koskaan kokenut. Isinä oleminen on tuonut mukanaan valtavan määrän iloa ja naurua, rakkautta ja onnellisuutta, sekä myös huolta ja vastuuta ja melkoisesti väsymystä…

väsynyt

Isi on vähän väsynyt

Vauva-aika oli luonnollisesti vähäunista, Emilia heräsi vauvana monta kertaa yön aikana itkemään. Muistan monia öitä, joina työnsin Emiliaa sisällä vaunuissa edes takaisin tai keinutin turvakaukalossa itse puolinukuksissa seinään nojaten. Aina jos liike pysäsi, itku alkoi. Tuolloin olin väsynyt, todella väsynyt. Onneksi se aika on jo takana ja meillä nukutaan öisin, ainakin osittain…

Oma vuorokausirytmini vs. Emilian vuorokausirytmi

Olen auttamaton yökyöpeli.Vaikka olisin ollut päivän mittaan kuinka väsynyt, herään eloon yhdeksän aikaan illalla, eikä uni tule ennen puolta yötä. Useimmiten nukkumaan meneminen venyy yhteen asti. Siihen kun yhdistetään se, että Emilia herää lähes poikkeuksetta aamulla seitsemän aikaan, tarkoittaa useimmiten suhteellisen lyhyitä yöunia. Viikonloppuisin on joskus mahdollista nukkua hieman pidempään Sarin noustessa aikaisemmin leikkimään Emilian kanssa. Harvoin sitä silti silloinkaan kovin pitkään malttaa nukkua kun leikit on aamun energisyydessä parhaimmillaan…

Potkuja ja poikittain nukkumista

Oma osansa isin väsymykseen on myös lyhyehkön yöunen pätkittäisyydellä. Emilia nukahtaa kyllä iltaisin omaan sänkyynsä, mutta herää poikkeusketta joka yö ja siirtyy nukkumaan meidän väliimme makuuhuoneeseen. 160 cm leveästä sängystä jää yllättävän vähän nukkumatilaa kun siinä nukkuu keskellä poikittain melkein metrin mittainen tyttö.

Useina öinä olenkin havahtunut siihen, että käsi tai jalka on puutunut roikkuessaan sängyn ulkopuolella. Yhtä lailla sitä aina silloin tällöin kummastelee yöllä miten niin pienistä jaloista lähtee niin kipakoita potkuja kylkiluiden väliin…

Elämäni parasta aikaa

Siinä missä joinakin öinä satelee potkuja, joinakin öinä sydän sulaa kun pieni käsi hamuaa isin kasvoja ja tunnustelee partaa, jonka jälkeen onnellisen huokauksen saattelemana Emilia jatkaa untaan. Samoin käy joka kerta kun Emilia aamulla herätessään kaivautuu isin kainaloon lämpimään, juttelemaan ja naureskelemaan.

Rehellisesti voin sanoa, että vaikka välillä väsyttää, en yhtäkään näistä huonosti nukutuista öistä vaihtaisi pois.

P.S.

Olen jo tilannut 210 cm leveän sängyn, sen pitäisi saapua muutaman viikon kuluttua…

Metallisydän

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 45
Tykkää jutusta