Salilla pitkän treenitauon jälkeen…

Eilen astelin salille pitkän treenitauon jälkeen. Tuntui kuin en olisi ollut siellä ikuisuuksiin. Omat treeniä edeltävät rutiinit sheikkerien täyttämisineen, pienine venyttelyineen ja sukkien rullauksineen (kyllä, rullaan sukat aina nilkkoihin ennen treeniä enkä oikeastaan edes tiedä miksi…) tuntuivat oudoilta. Jotenkin koko paikka tuntui oudolta, osaisikohan sitä treenatakaan enää?

treenitauon

Pitkän treenitauon jälkeen…

Eilistä salille paluutani edelsi kymmenen päivän totaalitreenitauko meidän etelänmatkan vuoksi. Se oli perheen yhteinen reissu ja jo etukäteen päätettiin ettei edes selvitetä olisiko hotellilla kuntosalia. Tietoinen valinta, jonka selitettiin itsellemme tekevän ihan hyvää, kehon palautuvan kunnolla ja muuta paskaa.

Palautuminen olisi varmasti tehnytkin hyvää, jos matkaa ennen olisi pystynyt vetämään parin viikon todella intensiivisen ja rankan treenijakson. Meillä homma meni kuitenkin käytännön järjestelyjen vuoksi lähinnä toisinpäin. Matkaa edeltävät kolme viikkoa tuli treenattua todella heikosti, aikataulujen vuoksi tuli käytyä enimmäkseen omalla autotallisalilla treenaamassa iltamyöhään, eikä siihen aikaan oikein kunnolla saanut itsestään tehoja irti.

No nyt on lomat takana, reissut reissattu ja arki alkaa ihan toden teolla. Emilialla alkaa päiväkoti ja meillä jatkuu työt normaalin arjen mukaisesti. Samalla alkaa tuttu oravanpyörä treeniaikojen sovittelussa arkeen, mikä tarkoittaa toki tiukasti aikataulutettua, mutta kuitenkin tutun turvallista arkea ja suhteellisen säännöllistä treenaamista.

Takaisin eiliseen treeniin…

Sain kuin sainkin sukat rullalle ja vettä sheikkereihin. Laitteetkin löytyivät tutuilta paikoiltaan, vaikka joitakin uudistuksia WellGo:lle olikin poissaollessani tullut (hyppybokseja, ketjuja ja muuta kivaa). Mitäpä siinä sitten muuta kuin treenaamaan. Päätin aloittaa tutulla ja turvallisella rintatreenillä.

Lämmittelysarjat sujuivat ja tuttu tunne alkoi löytyä veren pakkautuessa olemattomaksi surkastuneisiin rintalihaksiin. Pumppi, oi miten olinkaan kaivannut tuota tunnetta. Kyllähän se selväksi kävi siinä treenin edetessä, että joko maan vetovoima oli vahvistunut meidän etelänmatkan aikana tai sitten joku oli käynyt vaihtamassa painokiekot raskaampiin poissa ollessamme. Koskaan ei painot olleet painaneet niin paljon kuin tässä tauon jälkeisessä ensimmäisessä treenissä.

Vaikka liikuteltavat painomäärät totuttua pienempiä olivatkin, sitä tosiasiaa ei poista mikään, että treeni tuntui ihan uskomattoman hyvältä. Sitä, miten hyvältä tuskainen polte lihaksissa loppuun viedyn sarjan jälkeen tuntuu, on aivan mahdotonta selittää sellaiselle, joka ei ole siitä samaa nautintoa koskaan saanut. Se on kuitenkin juuri se juttu, se miksi kaipasin salille jopa siellä etelän auringossa. Mutta nyt beibe, I’m back in business!

Metallisydän

2 vastausta artikkeliin “Salilla pitkän treenitauon jälkeen…”

  1. Alkaa ikä painamaan, sitä se perhe elämä ja vanheminen tekee. Se menee treenailu mukavuusalueella sekä selittelyksi kun ei kulje niinku ennen. Elämäntosiasioita, jos et treenaa systemaattisesti on turha odotella noilla sali kilometreillä enää kovin kummoista kehitystä, alkaa olemaan natumaksimi saavutettu ja jäljellä enää itselle todistelu että uudet ennätykset liittyvät jotenkin lihaksen kasvatukseen. Hyviä eläkepäiviä sekä leppoisia treenejä.

    • 😀 😀 😀

      Tuskin nyt eläkepäivistä vielä kyse on 😀

      Ei treenaaminen mukavuusalueelle ole luisumassa eikä selittelyksi, vaan salilla treenataan kyllä täysillä. Omassa elämässäni nyt vaan sattuu onneksi olemaan tärkeämpiäkin asioita kuin salitreeni ja kehitys.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 11
Tykkää jutusta