Varhaisteini ja ragepappa

Olen tässä viimeaikoina keskustellut eräistä elämän tärkeimmistä asioista varhaisteinin kanssa. Tällä erää ne elämän tärkeimmät asiat ovat olleet pelien ikärajat ja pelaamiseen käytettävä aika.

varhaisteini

Teini-ikä on sitä elämän parasta aikaa kaikkein puhtaimmillaan. Auktoriteetteja vastaan saa kapinoida, se ihan oikeasti kuuluu asiaan. Ärsyttävälle opettajalle saa haistattaa vittua, se kuuluu ikään. Kotona saa paiskoa ovia, se kuuluu ikään. Tunteet saa kuohua, niiden kuuluu kuohua ja ne tosiaan kuohuvat. Se on sitä ah niin ihanaa murrosikää, jota ilman ei kasveta aikuiseksi.

Kun kaikki muutkin saa…

Varhaisteinin elämä on hankalaa, sillä kaikki muut saavat aina tehdä kaikkea sitä mitä itse ei saa. Kaikkien muiden vanhemmat antavat pelata K-18 pelejä ja syödä sipsejä sängyssä, kulkea rikkinäisissä vaatteissa ja olla ulkona paaaaljon pidempään. Varhaisteini itse ei saa koskaan tehdä mitään.

Varhaisteinin vanhemmille se vasta vaikeaa onkin. Yrittää olla se vanhempi, joka rajoittaa tarpeeksi mutta ei liikaa, ohjaa oikeaan suuntaan mutta ei tee puolesta, antaa varhaisteinin kasvaa ja kehittyä omaksi itsenäiseksi itsekseen puuttumatta liikaa, mutta olemalla aina tukena ja turvana, luoden varhaisteinin kasvamiselle turvalliset puitteet.

Sä oot ihan rage

Kaikkien muiden vanhemmat ovat rentoja ja päälliköitä kun taas omat vanhemmat on ragemammoja ja ragepappoja. Siltä tuntuu ihan jokaisesta varhaisteinistä. On raskasta elää varhaisteinin elämää kun omat vanhemmat ei ymmärrä, vaan suuttuu siitä jos koulussa on saanut jälki-istuntoa asiattomasta käytöksestä, ei anna liikkua ulkona yömyöhään ja lol, ei edes anna pelata sitä K-18 peliä jota naapurin Seppo-Sakari sai pelata jo ennen kuin oppi edes lukemaan 12-vuotiaana.

Kuhan ette rajoita

Rajoittaminen on varhaisteinille kaikkein kauheinta. Siis ihan oikeasti, tehkää mitä vaan, sanokaa mitä vaan kunhan ette rajoita. Mä en tykkää siitä että rajotetaan, mä haluan tehdä just niin kuin mä haluan ja sillä selvä. Te ootte niin rageja kun rajoitatte!

Kerro siinä sitten että ne rajat on sitä rakkautta, ne rajat luo sen turvallisen piirin jonka sisällä varhaisteinin on turvallista kapinoida, pistää vastaan rimpuilla ja tempoilla murrosiän haasteita vastaan – ja kasvaa omaksi itsekseen. Turvallisesti ja rakastettuna.

Metallisydän

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 22
Tykkää jutusta