Aamuvirkku vs. iltakukkuja – Voita Wirtaa!!

Mä olen aina ollut iltakukkuja ja nauttinut nukkua pitkään aamulla. Muutama vuosi sitten lyötiin hynttyyt yhteen Sarin kanssa, joka on pahimman luokan aamuvirkku. Kun soppaan lisätään vielä pieni lapsi, mikä on lopputulos?

aamuvirkku

Jari, iltakukkuja

Vielä muutama vuosi sitten, päästessäni 22:30 iltavuorosta, oli ilta vasta alussa. Siinä ehti mainiosti käydä koiran kanssa lenkillä, laittaa hiukan ruokaa ja katsoa leffan. Nukkumaan menin siinä kahden jälkeen yöllä ja aamulla heräsin 10-11 herätyskelloon että ehdin käydä treenaamassa ennen töihin lähtöä. Vapaapäivinä saattoi ilta venähtää jotain huippusarjaa katsoessa yli kolmeenkin (yksi jakso vielä…), mutta aamulla saikin sitten nukkua vaikka puoleen päivään.

Tuo päivärytmi oli minulle täysin luontainen, tuntui sopivalta ja nautin yli kaiken yön rauhallisista tunneista. Aamulla puolestaan oli ihanaa kääntää kylkeä silloin kun ”normaalit” ihmiset heräävät ja nousta oman kellon soimiseen vasta aamupäivällä.

aamuvirkku

Kaikki muuttui Sarin astuttua elämääni, ja sittemmin Emilian syntymisen myötä. Sari on juuri sellainen pahimman laatuinen aamuvirkku, joka pomppaa ylös sängystä viimeistään kahdeksalta täynnä tarmoa. Ja pienet lapsethan nyt ei tunnetusti aamuisin kovin pitkään nuku, armottomasti tullaan jo seitsemän aikaan tökkimään isiä poskeen ja vaatimaan leikkimään…

Sari, aamuvirkku

Aamu on ihmisen parasta aikaa, ihan oikeasti. On ihana herätä aikaisin energisenä ja valmiina uuteen päivään. Teen työkseni vuorotyötä, joka erityisesti aiemmin painottui vahvasti iltavuoroihin. Kun aamulla heräsi aikaisin, ehti tehdä vaikka mitä ennen töihin lähtöä. Siinä sai aamukahvien jälkeen siivottua, käytyä kaupassa ja tehtyä ruokaa, eikä ollut kiire mihinkään. Illalla taas töistä tullessa oli mukava istahtaa hetkeksi sohvalle, katsoa vähän telkkaria ja kömpiä sitten sänkyyn väsyn iskiessä, yleensä aika pian.

Tässä Jarin kanssa elellessä sitä on pikkuhiljaa oppinut valvomaan illalla hiukan pidempään, katsomaan vaikka elokuvan, vaikkakin aika usein alkaa silmät lupsahdella jo ennen lopputekstejä. Illalla Emilian nukahdettua katsottava leffa onkin usein valittava sen keston, eikä muiden kriteerien mukaan 😀

aamuvirkku

Pikkuhiljaa sitä on myös oppinut että tuolle Jarille on ihan turha yrittää sanoa mitään tärkeää aamun ensimmäisten parin tunnin aikana, silloin ei vaan yksinkertaisesti mene mikään perille. Jotenkin vaikka Jari on ehkä fyysisesti hereillä, aivotoiminta alkaa vasta joskus aamupäivällä. Ja vastaavasti se on sitten jopa ärsyttävän virkeä illalla kun normaalit ihmiset menee nukkumaan…

Aamuvirkku ja iltakukkuja

Vaikka nämä meidän erilaiset vuorokausirytmit onkin joskus arjessä hiukan haastavat, on niillä etunsakin. Esimerkiksi kun Emilian oli pieni vauva ja nukkumisen kanssa oli ongelmaa, jaksoi Jari keikuttaa Emiliaa pitkälle yöhön, kun taas aamulla Sari astui kuvioon ja Jari mönki peiton alle. Molemmat sai muutaman tunnin unta siihen itselle sopivimpaan aikaan, mikä auttoi kummasti jaksamaan vauva-arkea.

Sama systeemi jatkuu hiukan eri muodossaan edelleen. Eri vuorokausirytmit mahdollistavat tällä hetkellä esimerkiksi Jarin blogin kirjoittamisen. Arjessa on touhua ja tohinaa yllin kyllin, siinä ei päivällä paljon kirjoitettaisi. Näppäimistön naputus alkaakin illalla muiden mennessä nukkumaan. Aamulla taas Emilian herätessä on Sari usein se, joka nousee leikkimään ensimmäiset leikit ja antamaan aamupalat – ja vasta sitten mennään herättelemään isiä päivän leikkeihin.

Hienosti on Emiliakin oppinut, että ne päivän ensimmäiset leikit isin kanssa on usein aika yksinkertaisia, sellaisia joissa isin ei tarvitse kuin istua paikallaan silmät lupsuen 😀

.

Kumpaan jengiin sinä kuulut? Oletko rasittava aamuvirkku vai ärsyttävä iltakukkuja? Kerro kokemuksesi kommentoimalla ja voita seitsemän purkkia Wirtaa arkeesi!

(Osallistumisaikaa 12.4. asti, voittaja julkaistaan 13.4.)

Metallisydän

46 vastausta artikkeliin “Aamuvirkku vs. iltakukkuja – Voita Wirtaa!!”

  1. Olen iltakukkuja. Tykkään lukea, vielä yksi luku 😊. Joskus yllätän itseni ja herään ennen kellon soittoa, silloin lähden lenkille ja ne on parhaat treenit ikinä. Eli enimmäkseen iltakukkuja kuitenkin

  2. mä oon niin paha aamuvirkku ettei tosi! saatan herää pirteenä jo 5.30 ja illalla uni maistuis 8-9 aikaan. usein käynki sit aamusta salilla ennenku muut ihmiset edes heräilee. ja mies taas aivan päinvastoin,menis nukkumaan vasta ku herään jos sais ite päättää 😀

  3. Täällä uni maittaisi aina, mutta enemmän olen iltakukkuja. Myös mieheni on iltakukkuja. Molemmat olemme aamuisin ihan koomassa ensimmäiset pari tuntia ja itse olen ollut jo lapsena aamu-uninen. Mutta koska meille kahdelle iltakukkujalle syntyikin superenerginen aamuvirkku-lapsonen, sitä on pakko mennä aikaisemmin nukkumaan ja herätä aikaisin. Todellakin tahtoisin olla tässä elämäntilanteessa se aamuvirkku, koska tosiaan olen huomannut, että oma kehoni on täysissä voimissa vasta klo 10 aikaan vaikka heräisin kuinka aikaisin tahansa.

  4. Käytännön syistä olen aamuvirkku; kello herättää saliaamuina jo puoli viideltä. Tästä syystä silmät alkaakin painua kiinni jo ennen iltayhdeksää 🙂 Jos elämäntilanne olisi erilainen, niin rytmi kyllä saattaisi kääntyä päälaelleen!

    • Sama! Varmaan muutenkin olisin aamuvirkku, mutta ehkä lähempänä kuutta tulisi vasta herättyä 😀

  5. Kaimani tapaan olen se ärsyttävä aamuvirkku, vieläpä niin, että silmät rävähtää auki klo 06. Myönnän kyllä, että aamulla tarvin tunnin omaa aikaa ennenkuin sosiaalinen kanssakäyminen voi alkaa – tai sitten on tyydyttävä murahteluun. Vaikka eipä tässä vuosien varrella kukaan, lapsia lukuunottamatta, ole samaan aikaan edes kylkeä vielä kääntänyt. Aamun kauneus ja kiireettömyys on vaan se juttu.

  6. Teiniajoista kääntynyt aamuvirkuksi näin vanhetessa 🙂 MIes on iltakukkuja, joten kummatkin on joutunut välillä tekemään kompromisseja 😀

  7. Aamuvirkku, illantorkku. Aamulla on kiva herätä aikaisin eikä se tuota ongelmaa, pidän siitä kun pääsen vaikka aikaisin aamulla vähän ulos kävelemäön omassa rauhassa ja sitten syödä aamupalan myös rauhassa. Myöskään salilla ei aamulla ole kovin tungos niin saa ähistä ja puhista rauhassa. Illalla uni maittaa jo viimeistään klo 9 ja uni tuleekin aika pian. Omalta osaltani aamuvirkkuus sopii rytmiini koska työni alkavat joko klo 6 tai 7 niin se on vapaapäivinäkin jäänyt päälle.

  8. Illat ja yöt on ihmisen parasta aikaa. Satunnaisesti on ihan kiva mukautua aamuvirkkurytmiinkin, mutta aina sitä vaan semi-tietoisesti palaa iltakukkujien pariin. Yöt ja illat ovat niin ihanan seesteisiä ja rauhallisia, mikä tuo kaipaamaani vastapainoa päivien hälinälle (josta myös osaan nauttia). Öisin tulee sellainen ”vapauden tunne”, pystyn keskittymään asioihin ihan eri tavalla ja miettimään paljon syvällisemmin, parhaat päätöksetkin syntyvät yöaikaan (mieluiten selvinpäin :D). Jossain menee kuitenkin se raja, jolloin on parasta mennä nukkumaan ja on iso riski, että seuraava päivä menee ”pilalle”, mulla se on yleensä noin kolmen maissa. Ei sekään niin yksiselitteistä ole, mutta näin täällä.

    Kaikista parasta itselleni on kuitenkin vaihtelu, erilaisten kontrastien näkeminen ja kokeminen. Siinä oppii eniten, ennen kuin taas todennäköisesti palaa vanhaan ja hyväksihavaittuun 😀 Olenkin haaveillut pääseväni tekemään jotain Maria Veitola-tyylistä yökylä-show’ta, jossa voisin kiertää koteja ympäri Suomen ja havannoida elämää eri puolilla maata (tai miksei muitakin maita).

  9. Tällä hetkellä en mikään virkku kun on kaksi pientä muksua 😀 Mutta muuten aamuvirkku 😊

  10. Taitaapi tuonne aamuvirkun puolelle taittua, työn puolesta ja meidän pikkuneidin vuoksi myöskin.

  11. Ehdottomasti iltakukkuja! Se on parasta tupsailla kaikkea iltasin kun muut nukkuu 😀

  12. En ole kumpikaan. Haluan mennä aikaisin illalla nukkumaan, mutta silti tarvin aamulla aikaa herätä uuteen päivään. Herään arkena aikaisin, mutta vapaapäivinä on luksusta nukkua pitkään.

  13. Itsellekin olisi luontaisinta mennä nukkumaan kahdelta ja herätä aamupäivällä. Tämän huomaa ainoastaan pitkillä lomilla kun ei ole töitä herättelemässä. En tosin haluaisi hassata iltojakaan töiden parissa, joten aamulla menen jos mahdollista. Nykyään luksusta jos tarvii mennä ”vasta” kahdeksaan aamulla.

  14. Ehdottomasti aamuvirkku, nukkuminen tapahtuu aikalailla poikkeuksetta 21-6😅

  15. Ihan täydellinen iltavirkku. Käytännössä joutuu heräämään aamulla jo aamuvuoroihin aikaisten, mutta voi että mä vihaan niitä aamuvuoroja ylikaiken. Musta ei saa aamuvirkkua tekemälläkään, jos menee ilta pitkäksi niin useimmiten sitten en vaan mene nukkumaan, väsyttää vähemmän silloin kuin jos nukkuisi jonkun 3-4h.

    Salainen aamu ärsytykseni on kaikki aamuvirkut, jotka pirteänä toivottavat hyvää huomenta. Vastaan takaisin samaan tyyliin, ilmeisesti se pirteän teeskentely onnistuu hyvin kun multa kysellään miten oon niin pirteä… u_u Hiljaa mielessäni kiroan kaikki pirteät ihmiset ja unelmoin sängystäni. Multa on myös ihan turha kysellä monimutkaisia asioita aamulla.

    Jos mennään ihan täysin oman rytmini mukaan niin nukun 06-15 välin, muuten oon hereillä.

  16. Entisestä yökukkujasta muuntautunut aamuvirkku. Hyvin lähtee jalkapäivä aamuviideltä käyntiin – kofeiinin siivittämänä kylläkin 😀

  17. Oon aina ollut enemmän aamuvirkku kun iltakukkuja. Tosin töissä käydessä ei huvittaisi nousta ollenkaan ja eniten väsyttää just sillon kun kello soi.. Siis jos nyt siihen asti saa nukuttua. valvoa en jaksa ollenkaan, yks syy siihen on, että en tiiä mitä tekisin. En jaksa keskittyä seuraamaan sarjoja enkä elokuvia. Ja sillon kun on tylsää, voi ihan hyvin käydä nukkumaan.
    Vapaapäivinä ja lomilla on kyllä kiva heräillä aikaisin. Mun mielestä on ihan parasta herätä aikaisin, käydä treenamassa, sit juoda rauhassa kahvia ja syödä aamupalaa ja mennä päikkäreille jo ennen puoltapäivää (esim. klo 10) 😀

  18. Olen aamuvirkku.. Vaikka antaisin itselleni aikaa levätä ja nukkua pitkään, niin silti viikonloppuisin sisäinen kello herättää aikaisin aamulla. Mutta toisaalta jaksan päivän tosi hyvin ja virkeästi, kun saan nukkua yöllä hyvin ja menen aikaisin nukkumaan. 🙂

  19. Olen todella ärsyttävä aamuvirkku, pomppaan pirteänä ylös kun kello soi enkä torkuta koskaan. Nukkumaan menen ennen kymmentä.

  20. Aamuvirkku; salillakin saa parhaat tehot irti aamuisin ja vielä ehtii kympiksi hyvin töihin! 🙂

  21. Aamuvirkku ehdottomasti! Kello 5.30 lähden koiran kans aamulenkille muun kaupungin vielä nukkuessa. Illat meneekin sitten siihen silmäluomien venyttämiseen, että saisin edes kymmenen uutiset katsottua 😀

  22. aamuvirkku! viimestää yhdeksältä illalla rupee silmät luppasemaan ja auta armias kun iltavuorosta pääsee ”vasta” puol 10 kotiin 😀 Menen huomennakin aamu spinniin 06:45 rakastan treenata heti aamulla

  23. Ennen olin ilta virkeä ja aamulla pitkään mielellään pötköttelijä. Mutta kun koira ( ja mies) tulivat elämääni on elämä rytmitetty koiran mukaan. Se tunne että joku tuijottaa…”Ai, hyvä sä olitkin jo hereillä! Napuja kiitos, äkkiä ja paljon….ja sitten lenkille tai tuhoan kaiken😉” niiin….ja sitten se virhe hankkia useampi koira….porukassa tyhmyys ja kovaäänisyys kasvaa. Eli kuudelta ylös oli pyhä tai arki. Mutta nykyään olen aamuvirkku ja nautin aikaisista lenkeistä ja omasta rauhasta.

  24. Iltavirkku! Iltaisin ihana valvoa vaikka klo. 2 yöllä 😀 tosin nyt koulun takia rytmit kääntynyt niin, että ei voi valvoa ja nytkin oon jo ihan rättipoikki! Kai se väkisin kääntyy 😀

  25. Aamuvirkku! Ihan sama menenkö nukkumaan aamu 3 niin herään viimeistään 8. Tulee pärjättyä monesti aika vähälläkin unella. 😀

  26. Vähän molempia 😀 Välillä saatan lähteä uimahallille seiskan aikaan aamusta ja sitten illalla saatan valvoa myöhään jos tietää ettei töitä ole seuraavana aamuna aikaisin. Koirakin tottunut mun sekaiseen rytmiin mut joskus sillä on ihme tapa tulla herättään 4-6 aikaan aamusta ja kun on saanut mut hetkeks hereille niin menee itse tyytyväisenä takasin nukkuun 😀 Joskus olis vaan kiva et olis joko aamuvirkku tai iltakukkuja niin ei olis olo välillä kun topatulla pöllöllä, mut kyllä tähän olotilaan tottuu 😀

  27. Iltakukkuja! Kuulostaa niin tutulta tuo että aamulla sitä kyllä fyysisesti voi nousta mutta ei kannata vaatia aivotoimintaa vielä sitä seuraavaan kahteen tuntiin. Vasta siinä 10-11 hujakoilla alkaa pää olla toimintakuntoinen. Ja sitten taas illalla virtaa riittää. Toisaalta kadehdin aamuvirkkuja sillä sen kerran kun aamulla olen vaikkapa salille itseni raahannut niin onhan se ollut valtavan energisoivaa ja hyvän boostin antanut loppupäivään. Mutta aivan luonnostaan se ei tule.. 😀

    dabestversionofmyself.blogspot.fi

  28. Ehdottomasti ärsyttävä aamuvirkku, herään jopa ennen lapsia oli päivä mikä hyvänsä niin viim. Klo 7.00, työaamuina jo 5.25. 😉😊

  29. Aamuvirkku ollut aina kiitos koiran ja hevosharrastuksen. Tänäänkin salilla kl.6.45 kuten useimpana kertona viikossa. Oli muuten aika tyhjää…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 15
Tykkää jutusta