Dieetin välitavoite saavutettu – on aika juhlia!

Jo dieetin alkaessa tammikuussa me asetettiin molemmat itsellemme välitavoite, vaa’an lukema johon päästyämme pitäisimme pienimuotoiset herkuttelubileet. Nyt kun dieettiä on takana 11 viikkoa, on tuo välitavoite saavutettu! On siis herkuttelubileiden aika!

välitavoite

Jari

Mun aloituspaino dieetin ekana päivänä 9.1. oli 106,5 kiloa. Oli siinä rasvakerrosta kerrakseen… ja onhan sitä ihan kiitettävästi vielä jäljelläkin, vaikka useampi kilo jo on tippunut. Tuolloin dieetin alkaessa asetettiin molemmat itsellemme valitavoite, paino johon päästyämme saisimme herkutella sillä suurimmalla herkulla, jota on koko dieetin ajan tehnyt mieli, mutta jota ei ole saanut syödä. Meidän dieettihän ei ole missään vaiheessa ollut mitään ryppyotsaista tosissaan rutistamista, me ollaan välillä käyty hampurilaisravintolassa ja syöty pizzaakin, sekä pari kertaa tankkailtu ihan oikeastikin. Silti paino on ollut koko ajan laskusuunnassa ja dieetti edistynyt suunnitelman mukaan. Kai silläkin on oma osuutensa, ettei hommaa ole liiemmin stressillä pilattu. Mun välitavoite oli tiputtaa kahdeksan kiloa, eli päästä vaakalukemaan 98,5 kiloa. Se rikkoutui komeasti vaa’an näyttäessä lauantaina lukemaa 97,6 kiloa.

Mulle tuo ultimaattinen herkku, jota olin himoinnut koko 11 viikon ajan oli Omar-munkit ja niitä hainkin lauantaina päivällä laatikollisen illan herkuttelua varten. Tarkoitushan ei siis ollut mässätä koko päivää tai edes vetää mitään övereitä, vaan ihan oikeasti palkita itsensä onnistuneesta suorituksesta. Herkutteluaika rajattiinkin lauantai-illan neljään tuntiin, 20:00-0:00. Pohdiskelin että kaipa siihen yksi laatikollinen munkkeja riittää, mutta nappasin silti varmuuden vuoksi mukaan myös hiukan irtokarkkeja…

Voin kertoa, että se ensimmäinen haukkale munkista oli viedä jalat alta, niin uskomattoman herkullista se oli. Samoin toinen haukkale ja kolmas ja neljäs ja… Ou mai gaad ne oli hyviä! Munkki toisensa jälkeen katosi suuhuni ja nautinnollinen hymy levisi korviin saakka. Tätä kannatti odottaa, tämä eteen olisi kannattanut hiukan kärsiäkin, joskaan siihen ei ole ainakaan vielä tällä dieetillä ollut tarvetta. Ja kyllä se yksi laatikollinen riitti, neljä jäi vielä syömättäkin. Olisihan nekin saanut uppoamaan jos jostain vedonlyönnistä olisi ollut kyse, mutta näin oli hyvä, viimeinenkin suupala maistui hyvältä eikä tullut huono olo. Nyt on helpot kilot karistettu ja alkaa dieetin toinen vaihe. Nyt laitetaan hiukan erilaista vaihdetta silmään…

Sari

Välitavoite on saavutettu mullakin. En tiedä kertooko se huikeasta ammattitaidosta ja asiantuntemuksesta dieetin suunnittelussa ja toteutuksessa, vai oliko se puhdasta tuuria, mutta me saavutettiin välitavoitteemme samana päivänä. Toki sitä auttaa se, ettei me käydä vaa’alla kuin pari kertaa viikossa tarkistamassa että oikeaan suuntaan ollaan menossa…

Mun alkupaino oli 61,6 kiloa ja välitavoitteena oli pudottaa neljä kiloa pois. Lauantaina vaaka näytti lukemaa 57,6 joten tavoite oli saavutettu just eikä melkein. Amatöörinä Jari tietenkin veti painoa hiukan liikaakin alas, mutta mitä siitä, virheitä sattuu…

Mun suuri herkkuni on sipsit. Napsisin niitä mielelläni hiukan vaikka joka ilta. Nyt on jostain syystä kuitenkin mennyt melkein kolme kuukautta ilman sipsejä ja voitte uskoa että tätä päivää on odotettu että pääsee repimään sen pussin auki ja tunkemaan kourallisen rouskuvia sipsejä suuhun… No tietysti Jarin piti tähänkin keksiä jokin idioottimainen juttu että niitä saa syödä vasta illalla, kiva oli katella sitä pussia siinä keittiön pöydällä pitkin päivää…

Sipsien kaveriksi kuuluu irtokarkit ja niitä tuli keräiltyä aikamoinen pussillinen. Siksipä päätinkin, ihan vaan ettei mene nää herkutteluhommat ihan överiksi, valita dippiä varten kevytkermaviilin, dieetillähän tässä sentään ollaan…

Mä olen ollut nyt reilun viikon oikein kunnon flunssassa, pienessä kuumeessa ja korvatulehduksessa kotona. Se on nostanut herkutteluhaluja entisestään. Jotenkin kun ei pääse treenaamaan ja joutuu lepäilemään kotona, kaipaa herkkuja entistä enemmän. Kaipa se johtuu siitä, että hakee sitä hyvänolontunnetta jonka saa treenaamisesta, sitten jostain muualta. Ette siis usko miten odotin iltaa ja herkuttelua…

No se ensimmäinen kourallinen sipsejä, miltä se sitten oikein maistui? No ei miltään. Tää flunssa on jumalauta vienyt mun makuaistin! Ei auttanut nasolinit tai muutkaan nenää avaavat, mikään ei maistunut miltään, ei sipsit, ei karkit, ei edes Omar-munkki jota Jarilta maistoin. Kiukulla rouskuttelin leffan aikana muutaman kourallisen sipsejä ja yritin muistella miltä ne maistuu, siinä mun herkuttelubileet, jumalauta.

Niin ja toi leffakin oli ihan paska.

.

Metallisydän Facebookissa

Metallisydän Instagramissa

Metallisydän

10 vastausta artikkeliin “Dieetin välitavoite saavutettu – on aika juhlia!”

  1. Voi Sari parka! EI oo kyllä todellakaan reilua että flunssa osui nyt yksiin herkkupäivän kanssa, kauan odotetusta palkkiosta olis kyl pitäny saada nauttia täysillä! Tsemiä molemmille vielä loppurutistuksiin! 🙂

    dabestversionofmyself.blogspot.fi

    • Se uhkas ottaa uusiks kun flunssa on selätetty 😀

  2. VAu !!!! ONNEa Tavoite saavutettu, siitä hyvä jatkaa 🙂

    Mistä saa muuten tuollaisia Omarmunkki boxeja ? 😀

    • Tänks! Tää on vasta alkua 😉

      Prismasta niitä saa, pakastealtaasta 🙂

  3. Tuli tässä mieleen, kun diettejä vetelette ja jossain määrin elämäntavaksi luette, että olisipa mielenkiintoista lukea ajatuksianne siitä, mitä olisitte mieltä jos tyttärenne päättäisi vanhempana ryhtyä kunnon fitness elämään; dietteineen, vaakoineen yms. 😉 Mitä ajattelisitte, jos tyttönne esim. halajaisia fitness lavoille ja mitkä olisivat muita, hänelle toivomianne harrastuksia tulevaisuudessa 🙂
    Ps. Huippuja olette molemmat! 😀

  4. Ei me nyt ehkä fitnessiä suosittelemaan lähdettäisi, mutta jos Emilia siitä innostuisi niin kannustettaisiin tietysti. Samoin silti minkä tahansa lajin kohdalla 🙂 Mihinkään ei pakoteta, mutta oman halun mukaan saa kokeilla ja löytää sen oman jutun 🙂

  5. Söit 8 omarmunkkia eikä ollut paha olo?

    8????

    En pääse tästä yli 😀 Luulin että oon pohjaton kaivo kun pystyn syömään kaksi noin vain. Mutta olenkin amatööri :D:D:D:D

    • Ai että ne oli herkkua 😀 Ja ei, ei tullut paha olo, ei edes äklö olo. Kolme mrni ensin putkeen, sitten loput pienin väliajoin ja kaikki maistu niiiiin hyvälle 🙂 Ne neljä jos olisin vielä syönyt, olisi kyllä tullut paha olo 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 46
Tykkää jutusta