Chilling in the sun vol. 2 – Waterpark!

Kun lähdettiin suunnittelemaan tätä meidän lomamatkaa ja kartoittamaan mahdollisia hotelleja, oli alusta asti selvää, että ihan perus hotelli yhdellä tai kahdella tavallisella uima-altaalle ei tulisi kysymykseen. Meidän jengi on sen verran aktiivista, että paikallaan makoilu ei olisi se juttu, vaan aktiivinen touhuaminen. Me tarvittiin siis hoteli, jolla olisi oma vesipuisto – ja sellainen me löydettiin.

Cilling in the waterpark?

Meikäläisen ihana haavekuva ennen matkaa oli makoilla itse rauhassa aurinkotuolissa tasaisesti ruskettuen sivusilmällä seuraillen Emilian leikkejä vieressä olevassa pikkualtaassa ja poikien touhuamista liukumäissä sun muissa. No ei se nyt ihan niin ole mennyt, en ole yksinkertaisesti malttanut itsekään siinä aurinkotuolissa aikaa viettää 🙂

Vesipuistossa on jokaiselle jotakin. Virtaava joki on todennäköisesti suunniteltu perheenisille, jotka ovat tulleet vesipuistoon chillailemaan. Siinä se sujuu lepäily samalla kun lapset voivat pulikoida ympärillä joen virtauksessa… Pienemmille (ja isommille) lapsille viidakkoallas vesisuihkuineen, pienine liukumäkineen ja äkkiarvaamatta kaatuvine vesisammioineen. Taisi siinä itselläkin kiljaisu päästä kun sammio kippasi vedet niskaan…

waterpark

Liukumaan, renkaalla tai ilman!

Löytyy paljon erilaisia isompia liukumäkiä, joista osaan tarvitaan rengas laskemista varten. Ehkä hurjin niistä on Half Pipe, jossa saa olla varovainen ettei saa peppuunsa kunnon mustelmaa (Sarilta voi kysyä aiheesta lisää).

ILman rengasta pääsee liukumaan myös useista liukumäistä, joista muutamassa vauhti kasvaa ihan uskomattoman kovaksi, ja joissa taas saa olla varovainen ettei saa suolihuuhtelua laskun yhteydessä…

Emilia ei vielä liukumäistä välitä, vaan nauttii eniten merenrantaa simuloivassa loivassa aaltoaltaassa leikkimisestä. Siellä on kiva uiskennella ja leikkiä uimaleluilla kaikessa rauhassa ja aaltojen alkaessa istua ”rantahiekassa” ja kikattaa kikattamistaan.

Vesipuistopäivien jälkeen väsy iskee, niin pikkuiseen kuin isompaankin.

Tänään suunnitelmana olisi mennä nauttimaan ihan oikeista aalloista oikean meren rantaan…

Chilling in the sun vol.1 – alku aina hankalaa

”Vielä on kesää jäljellä” laulaa Vaaran Tero ja vaikka kyseinen biisi melkoista kuraa onkin, meidän kohdalla se pitää paikkansa. Meidän kesä jatkuu vielä viikon verran etelän auringossa helteestä nauttien. Me hypättiin perjantaina lentokoneeseen ja liideltiin Rhodokselle missä meitä odotti aurinko, palmupuut ja +34 asteen lämpö.

Alkuvalmistelut

Olisihan se hienoa kertoa että kaikki sujui kuin tanssi, mutta eihän tuosta menomatkasta ihan ilman töyssyjä selvitty. Lento lähti aikaisin perjantai-aamuna, kohti Helsinkiä lähdettiin kotoa huristelemaan ennen puolta yötä. Itse olin töissä vielä torstainakin, joten isoin osa pakkaamisista jäi Sarin tehtäväksi. Siinä ei näin lapsiperheellä ihan vähän hommaa ole… Itse heittelin lähinnä kasan t-paitoja ja shortseja matkalaukkuun ja olin valmis lähtöön.

Lentomatka

Olin edellisenä yönä ehtinyt nukkua vajaan viisi tuntia ja elättelin toivoa että lentokentällä tai viimeistään lennolla ehtisin ummistaa silmiä hetkeksi ja nukkua hieman, perillä kun oltaisiin aamulla ja koko päivä uimista ja touhuamista olisi edessä… No haaveeksi jäi. Emilia nukkui automatkan Helsinkiin, eikä sen jälkeen oikein malttanut nukkua. Lentokentällä painettiin rullaportaita ylös alas ja kun viimein lentokoneessa silmät hetkeksi painui kiinni, tarjoiltiin herkullinen lentokoneruoka eikä nukkumisesta enää tullut mitään.

Cilling in the sun

Perille päästiin kuitenkin ongelmitta ja ihana lämmin ilma oli vastassa. Hotelliin kirjauduttiin, päästiin syömään ja uimaan. Oli todella hauskaa peuhata altaissa ja nauttia lämmöstä ja uimisesta. Emiliaa ei olisi saanut pois altaasta millään, niin paljon pikkuinen nautti leikkimisestä.

chilling

Romahdus ja uudestisyntyminen

Illalla isille tuli stoppi. Jalat eivät vaan meinanneet enää kantaa ja heikotti. Pieni alkava flunssa ja parin vuorokauden valveillaolo noiden vajaan viiden tunnin unien päälle nosti kuumeen ja vei ukon petiin. Hieman siinä ehti epätoivo iskeä, hotellihuoneen sängyssäkö tämä odotettu viikon etelänloma tulisi vietettyä? Noin 15 tunnin unen jälkeen elämä kuitenkin voitti, kyse taisi enemmänkin olla uupumuksesta kuin muusta ja nyt ollaan taas täynnä virtaa koko porukka suuntaamassa hotellin vesipuistoon pulikoimaan.

Palataan niihin tunnelmiin myöhemmin viikolla, nauttikaa te nyt Suomen alkavasta syksystä, me nautitaan etelän lämmöstä!

P.S. Hotellin WiFi on pelkkä vitsi, mutta yritän silti ihan teidän kiusaksenne säännöllisesti kertoa kuinka ihanaa tämä lämpö on, hei ihan oikeesti +34 astetta!