Onnellisuus ennen ja nyt

Olen tässä viimeaikoina tullut miettineeksi mitä on onnellisuus, mikä tekee ihmisestä onnellisen. Itselläni on kaksi erilaista katsantakantaa aiheeseen… Olin 34-vuotias Emilian syntyessä, siis kohtalaisen iäkäs ensikertalaiseksi isäksi. Minulla ei ollut oikeastaan minkäänlaista kosketuspintaa pieniin lapsiin, saati vauvoihin. Toki olin sylissä joskus pitänyt pientä vauvaa, mutta en muutamaa minuuttia pidempään. En ollut koskaan vaihtanut vaippaa, laulanut tuutulaulua tai antanut tuttipullosta maitoa. En ollut tuudittanut ketään uneen sylissäni tai joutunut valvomaan öitä lapsen itkiessä. En tiennyt pienen vauvan hoitamisesta yhtään mitään.

onnellisuus
Kuva Harri Virta / Elämyskuva

Olin vuosia treenannut kuusi kertaa viikossa, syönyt säännöllisesti ja terveellisesti ja nukkunut vähintään kahdeksan tuntia yössä, usein enemmänkin. Treenaamisen ja työn ohella kävin paljon elokuvissa, bändien keikoilla, lenkkeilin ja kokeilin uusia urheilulajeja. Vuorokausirytmini oli vuorotyöläisenä täysin ”normaalista” poikkeva valvoessani joka ilta pitkälle yöhön ja nukkuessani aamuisin kymmeneen, jopa yhteentoista. Olin onnellinen, olin rakentanut elämäni juuri sellaiseksi kuin sen halusin olevan.

Muutama hyvä ystäväni sai vuosien varrella lapsia. Heillä elämä muuttui, treenaaminen jäi vähemmälle eikä elokuviin juuri enää ehtinyt. Silmäpussit kasvoivat kun unta ei enää saanut niin paljon kuin aiemmin. He vaikuttivat väsyneemmiltä, joskus jopa stressaantuneemmilta kuin aiemmin. SIlti he väittivät kaiken olevan sen arvoista. En ollut ihan varma puhuivatko he totta, vai uskottelivatko vain itselleen ja minulle niin.

Jossakin vaiheessa jokin muuttui. Löysin rinnalleni sen oikean ihmisen, ihmisen jonka kanssa tajusin haluavani yhteisen lapsen. Tiesin lapsen muuttavan elämää ja elämän arvojärjestystä, mahdollisesti jopa minua itseäni, olivathan ystäväni siitä minulle kertoneet. En silti osannut arvatakaan miten paljon elämä muuttuisi. Nyt Emilia täyttää kohta kaksi vuotta. Tänä aikana olen oppinut uskomattoman määrän asioita pienistä lapsista ja lasten hoitamisesta, mutta myös omasta itsestäni.

Nyt tiedän, että ihminen tulee toimeen muutaman tunnin yöunilla uskomattoman pitkään, tiedän millaista on valvoa kokonaisia öitä tai hyräillä tuutulaululla itsensä uneen ennen lasta. Tiedän ettei enää ole aikaa katsoa elokuvia tai treenata joka päivä. Nyt tiedän myös, että ystäväni puhuivat totta. Se, joka uskotteli itselleen olevansa onnellinen, olin minä. Olen ollut väsynyt ja olen ollut stressaantunut, mutta myös onnellisempi kuin koskaan. On mahdotonta kuvailla sitä tunnetta, jonka isin sormen ympärille puristuva pieni käsi saa aikaan. Sen käden sisälle puristuu samalla isin koko sydän, sydän joka on pakahtumaisillaan onnesta.

Metallisydän

6 vastausta artikkeliin “Onnellisuus ennen ja nyt”

  1. Helposti sitä ehtii trenaamaan useammin. Käy salilla kun muut perhe nukkuu! Treenit välillä 4-6 ja herää uuteen päivään treenanneena.

    Äkkiä ne lapset kasvaa. Niin äkkiä että sitä parsakaalia avokadojauhelihan kera muovipurkista parillisin tasatunnein ehtii kyllä syödä tarpeekseen lasten ollessa enemmän kavereittensa kanssa kuin vanhempien.

    • Ei muuten ehdi, ainakaan jos kirjoittaa blogia 😀 Kun muut nukkuu, mä naputtelen näppäimistöä ja teen pohjatyötä postauksiin. Tällä hetkellä keskimääräinen tuntimäärä unta pyörii siinä viiden ja kuuden tunnin välillä, siitä ei enää paljon tingitä… 🙂

      Nyt on toki jo helpompaa kun ei tarvi keskellä yötä heräillä ja helpottaa varmasti vielä Emilian kasvaessa 🙂

      Oma kotisali on muuten kullanarvoinen, itkuhälytin mukaan ja treenaamaan Emilian ollessa päiväunilla tai pikatreeni illalla kuten eilen 🙂

  2. Juuri tämän takia luen blogiasi! Kiitos jälleen huippuihanasta koskettavasta kirjoituksesta 🙂 k

  3. Ihana kirjoitus! Täällä tippa linssissä sitä luki 34-vuotias tuore äiti 😉 Meidän perheessä mies ei ollut ennen edes pitänyt pientä vauvaa sylissä, mutta tiukat käänteet synnytyksessä tekivät hänestä vauvan hoivaajan ennen minua. Oli niin koskettavaa seurata vierestä, miten nopeasti kiintymyssuhde heidän välilleen muodostui <3 Siinä on treenit ja unet ja kaverit jääneet toissijaisiksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta