BOOM!! Mikä treenilaturisekoitus!!

Aina silloin tällöin kaipaa treeniin oikein kunnon buustia, sellasta tunnetta että joku tarraa takatukasta kiinni ja sitten mennään. Siihen ei yksikään markkinoilla olevista nykyisistä treenilatureista yksinään päse, mutta hitto minkä koktailin keittelin tässä yhtenä päivänä… BOOM!!

Metallisydämen speciaalin pohjana toimii hyvin vahvasti stimulantteja sisältävä INZANE, joka jo yksinäänkin antaa aika kivan potkun treeniin. Tällä kertaa kuitenkin höystin INZANEA stimulanttivapaalla PREZONE:lla. Ei mikään uusi juttu, noin on moni muukin jo tehnyt, en vaan ollut itse sitä vielä kokeillut. Lisäsin kuitenkin mukaan vielä viitisen grammaa beta-alaniinia ja 15 grammaa citrulliinimalaattia.

boom

Laturin hörppimisestä noin 15 minuutin kuluttua alkoi ensin kihelmöidä korvalehtiä, sitten huulia ja jonkin ajan kuluttua alkoi päänahkakutista. Tuttuja merkkejä beta-alaniinista. Samalla kuitenkin väsymys kaikkosi ja tunsin selkeän energiapiikin iskevän. Oli pakko alkaa treenaamaan, sillä paikallaan ei olisi pystynyt olemaan.

Vaikka energiaa oli kuin amfetamiinia vetäneellä ADHD-apinalla, pystyi kuitenkin keskittymään treenaamiseen hiton hyvin. Ei ollenkaan sellainen fiilis kuin aikoinaan Crazea yliannoksen ottaneena kun ei malttanut pysyä paikoillaan, vaan sinkoili laitteesta toiseen.

boom

Treeni kulki hiton hyvin ja pumppi lihaksissa oli ihan omaa luokkaansa. Tätä yhdistelmää tulen kokeilemaan uudelleenkin!

Asenne ratkaisee!

Asenne ratkaisee – vanha klisee, mutta niin totta.

Meitä suomalaisia vaivaa yleinen asenneongelma erityisesti urheilussa. Liian usein kuulee kerrottavan, että urheilija lähtee kisaan ”tekemään parhaansa ja katsomaan mihin se riittää”. Tuo asenne on meihin kasvatettu jo lapsesta. Ei tarvitse voittaa, riittää että tekee parhaansa. Mielestäni ei ole mikään ihme että menestystä ei tule jos voitontahto puuttuu. Sinne kisaan lähdetään voittamaan ja sillä selvä!

Paitsi voitontahtoon, asenne vaikuttaa suuresti myös siihen, millaista arkemme on. Jos yleinen elämänasenne on negatiivinen ja kaikkeen suhtautuu varauksella, ei varmasti hommat suju yhtä hyvin kuin iloisella, innostuneella ja itsevarmalla asenteella. Tämä kaikki pätee myös salitreeniin.

asenne

Jos salille lähtee jo valmiiksi sillä fiiliksellä, että tänään ei kyllä varmaan treeni suju, ei se varmasti sujukaan. Jos taas lähtee salillesillä asenteella, että nyt laitetaan kaikki peliin, saattaa huononakin päivänä treeni lähteä kulkemaan yllättävän hyvin.

Meidän suomalaisten itseä vahättelevä yleisasenne näkyy ajoittain myös kuntosalilla. Vai kuinka monta kertaa teitä on tultu pyytämään varmistamaan sarjaa sillä mielellä, että nyt kyllä kulkee, nyt tehdään ennätyksiä? Aivan varmasti harvemmin kuin toteamalla, että ei se sieltä varmaan kyllä nouse… No perkele ei nouse jos ei edes itse usko siihen!

asenne

Väitän, että asenne ratkaisee tässä tapauksessa myös sen, kuka kehittyy ja kuka ei. Se joka lähtee vahvalla uskolla ja asenteella tekemään ennätyksiä kehittyy varmasti paremmin kuin se, joka lähtee jo valmiiksi epäonnistumaan. Se on ihan sama mitä joku treenikaveri siinä vieressä huutaa, jos itse on jo luovuttanut ennen kuin on edes tankoon koskenut.

Eihän ne ennätysyritykset aina onnistu, vaikka kuinka niihin uskoisi, ei sillä asenteellakaan kuuhun lennetä. Siinä tapauksessa onkin tärkeää miten epäonnistumiseen suhtautuu, taas ratkaisee asenne. ”Ei tää tuu koskaan onnistumaan” vs. ”Saatana, ens kerralla muuten onnistuu!”

Nyt kaikki asenne kohdalleen ja ennätykset paukkumaan!