Fatness -> Fitness -> Sickness?

Fatnessistä fitnessiin on varmasti nykypäivänä tuttu tarina: Aikaisemmassa elämässään pullukka ihminen löytää tiensä kuntosalille ja parsakaalin pariin, löytää ilon treenaamisesta, paino lähtee putoamaan, treeni kulkee ja vartalo muuttuu. Entinen pullukkamme, nykyinen elämäntapakuntoilija päättää lopulta lähteä tähtäämään fitness-kisoihin, kiipeää lavalle ja mahdollisesti jopa menestyy kisoissa. Elämä on ihanaa, eikä kaipuuta vanhaan pullukka-elämään ennen fitnessiä ole olemassakaan.

belly-2354_1280

Kaikki me näitä onnistumistarinoita ollaan vähintään facebookista luettu jos ei ihan oikeassa elämässä ole sattunut kohdalle osumaan. Hienoja onnistumisia, joita voisi kutsua jopa tuhkimotarinoiksi. Joka kerta näissä tarinoissa ei kuitenkaan ole ihan niin onnellinen loppu. Ihan joka kerta kaikki ei mene täysin putkeen…

Kisan ja kisadieetin jälkeen kuuluu herkutella. Jokainen fitness-kisaaja postaa facebookiin kisan jälkeen kuvia herkuista, donitseista, hese-aterioista, vaikka mistä. Parin päivän herkuttelun jälkeen palataan taas parsakaalin ja treenien pariin, tai niin olisi ainakin tarkoitus. Aina se paluu parsakaalin pariin ei ehkä olekaan niin helppoa. On rutistettu itsestä kaikki mehut irti päämäärä mielessä, nyt tuo päämäärä on saavutettu, eikä varsinaista syytä parsakaalin puputtamiselle enää ole. Kisan jälkeen saattaa olla uskomattoman vaikea motivoida itseään jättämään herkuttelu pariin päivään, ja palaamaan jälleen terveellisen ruokavalion pariin.

broccoli-498600_1280

Kun kisaprojekti on ohi, ei ole enää tiukkaa ruokavaliota jonka mukaan syödä, kukaan ei enää kerro tarkkoja makroarvoja, joiden mukaan syödä ja laske riisin määrää valmiiksi. Terveellinen ruokavalio pitää opetella omatoimisesti uudelleen, mikä on mahdollisesti jopa haastavampaa kuin fatnessista fitnessiin siirtyminen. Nyt jos koska tarvitaisiin valmentajaa, ei auttamaan kisadieetissä, vaan siitä pois pääsemisessä.

Tähän jos päälle paukahtaa vielä nykyisin niin järkyttävän yleinen kilpirauhasen vajaatoiminta, aletaan jo oikeasti olla siellä sicknessin puolella. Tiukka kisadieetti on kilpirauhaselle haastavaa touhua ja varsinkin jos asiantuntevan valmentajan ohjeilla sitä on buustattu ylikierroksille tyroksiinin avulla, ei olla ihan helpon ongelman äärellä.

Toki sicknessiin voidaan päätyä myös toista reittiä. Kisaaminen ja lihaksen rakentaminen saattaa jäädä päälle ja oma kuva omasta kehosta vääristyä. Lihasta halutaan aina vaan lisää ja lisää, keinoja kaihtamatta. Aiempi ihanne, fitness-vartalo ei näytäkään enää miltään ja lähdetään tavoittelemaan jotain ihan muuta. Omaa lihaskasvua buustataan paljon tyroksiinia rankemmilla aineilla ja muutaman vuoden kuluttua muistutetaan enemmän siitossonnia kuin fitness-prinsessaa. Sicknessiä sekin jos minulta kysytään.

drug-943759_1280

 

Mitä oikein ajan vuodatuksellani takaa?

Ehkä sitä, että aina ei kannata tavoitella niitä äärirajoja. Laihdutusprojekti saattaa onnistua paljon paremmin kun se toteutetaan maltillisesti, eikä lähdetä tavoittelemaan fitness-kisoja. Ja jos sinne fitness-helvettiin päättää lähteä, on ensiarvoisen tärkeää hoitaa homma oikein, myös niiden kisojen jälkeen. Omalla terveydellä ei kannata leikkiä.

Metallisydän

3 vastausta artikkeliin “Fatness -> Fitness -> Sickness?”

  1. Sitten on meitä tavallisia tallaajia, jotka on sotkenut jojoilulla koko aineenvaihdunnan (ja varmaan sen kilpirauhasenkin) johon mikään dieetti ei edes pure vaikka kuinka kävis salilla treenaamassa. Semmoiseen ei löydy edes valmennsusta vaikka rahaa olis. Aika paljon tuntuu olevan nyt noita postauksia näistä kisaajista, jotka jälkikäteen ”paljastavat karun totuuden”. Onneksi se pahin buumi on mennyt ohi, onhan?

  2. Olen täysin samaa mieltä sun kanssa Metallisydän.
    Silti huvittaa, kun kaikesta tehdään nykyään ihmisen pahin vihollinen.
    Muistan kun luin jotain lehteä, missä kauhisteltiin, että kisapäivänä fitnesskisaajien olo saattaa olla kuin krapulassa olisi, kun on niin kuiva jne jne. Mutta sitten suomalaiselle on ihan ok vetää kaameat kännit ja olla siinä oikeassa krapulassa seuraavana päivänä, sitä ei ruveta lehdissä kauhistelemaan.
    En tiedä tajusitko pointin. 🙂
    Joka tapauksessa kaikki on pahasta ja kukaan ei selviä hengissä, kumpa vaan jokainen sais elää just semmosta elämää kun haluaa. Fitnesskisaajana, tavallisena liikkujana tai liikkumattomana.

    Hyvää kesää sulle ja pienelle tytölle! 🙂

  3. Been there, done that. Tai no en koskaan kisannut, mutta laihdutin useita kymmeniä kiloja hyvin nopeassa tahdissa ja urheilin paljon, todella todella paljon. Olin todella tiukassa kunnossa, kunnes kaikki romahti. Kolmen vuoden jälkeen en jaksanut enää ruokien punnitsemisia enkä aivan järjetöntä liikuntamäärää. Tämä romahdus tapahtui vuonna 2010 ja edelleen liikunta ja kaikki ruokavalion rajoitukset ovat hyvin vastenmielisiä asioita ja karvat nousevat heti pystyyn, kun mielessä joskus heikkona hetkenä käy, että mitäpä jos aloittaisin kaiken uudestaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta