On se salitreeni vaan aika pöhköä puuhaa

Tällasille wannabe-bodareille, fitnesstytöille ja -pojille sekä niille ihan oikeille bodareille salitreeni kuuluu osana arkeen. Salilla käydään monta kertaa viikossa ja pöhköimmät jopa pari kertaa päivässä. Ai mitä tekemässä? No hiki päässä nostelemassa, työntelemässä ja vetelemässä erilaisia määriä rautaa. Asiaan perehtymättömälle se saattaa vaikuttaa aika pöhköltä puuhalta…

20150515_170059

Mietitäänpä nyt ihan oikeasti vaikkapa maastavetoa. Siinä ladataan kauheat määrät painokiekkoja tankoon, vedetään polvisiteet polviin, tukivyö vyötärölle, pöllytellään mankkua kaikki paikat täyteen ja sitten nostetaan se valtava painomäärä lattialta silmät päästä pullistuen. Ai miksi? No jotta se voidaan sitten tiputtaa takaisin lattialle. Voiko joku muka väittää ettei se ole muka pöhköä?

20150515_165802

No entäs joku kyykky sitten? Kauhea määrä rautaa niskaan ja tekemään kyykkyjä. Ja niitä tehdään niin paljon, että seuraavana päivänä ei vessassa pääse pytyltä ylös. Ei ihme, että bodarien käveleminen näyttää kyykkypäivän jälkeen siltä että koko ajan on paskat housuissa. Ei kovin pöhköä, vai mitä?

kyykky a

Ja oikeastaan ihan mikä tahansa touhu mitä siellä salilla tehdään. Joka hommassa hinkataan sitä samaa liikettä kymmeniä toistoja, päivästä, viikosta, kuukaudesta ja pöhköimmillään jopa vuodesta toiseen. Ja kun joskus pystytään tekemään sama homma hiukan isommilla painoilla, on se maailman upein asia! – ja taas hinkataan. Pöhköä.

20151115_101535

Entäs sitten se salitreenaamiseen oleellisena kuuluva syömisongelma. Ollaan joko massakaudella ja syödään ihan törkeitä määriä, tai sitten dieetillä ja syödään pelkkää parsakaalia. Koskaan ei ole hyvä olo, vaan aina on joko ähky tai nälkä. Se vasta pöhköä onkin.

Mutta kaikkein pöhköintä on se, että nää pöhköt nauttii tosta kaikesta. Ja jos jostain nauttii, niin mitä väliä sillä on jos se on jonkun toisen mielestä pöhköä?

Metallisydän

4 vastausta artikkeliin “On se salitreeni vaan aika pöhköä puuhaa”

  1. Kyl tänään jalkatreeniä veivatessa pariin otteesee mietin et hitto onko täs mitää tolkkua 😀 hiki valu iha norona, jalat täris, hymy korvissa. Ulkopuolisen silmin näytti varmaa aika daijulta 🙂

  2. Itsehän purskahdin tänään nauruun kun viimeisessä hauis-supersarjassa ei vaan enää noussut se käsipaino 😀 näytti kans varmaan semifiksulta…

  3. Pitkän tähtäimen tavoite kuitenkin lohduttaa vähän: kun olen 75+ ja pääsen siitä nojatuolista ylös omin voimin!

  4. Älä unohda että joskus käydään aeroopisella, elikkä hölkätään paikallaan tai poljetaan renkaattomalla pyörällä niin, että jos siihen kiinnittäisi dynamon saisi koko salin valaistua sillä ’menolla’. (Mutta salille mennään autolla, sillä treenaamisen pitää olla hallittua ja tasamittaista.) Se se vasta pöhköä on.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta