Superhaasteen viimeinen koitos ja Matin fiilikset projektista

Metallisydämen puolen vuoden superhaaste on saatu päätökseensä. Eilen kertoi valmentaja oman näkemyksensä projektin sujumisesta ja lopputuloksesta, nyt on Matin vuoro:

Niin se puoli vuotta meni ja oli viimeisen tapaamisen vuoro projektin vetäjän kanssa. Poikkeuksellisesti menin Sensei Metalheartin kotiin ennen treenejä. Ulko-ovella minut otti vastaan Metalliperheen vahtikoira Rico. Hyvin oli koiruus omaksunut isäntänsä käskyvallan kun hän haukkuen komensi minut jo eteisessä takakyykkyyn ja rapsutuksia antamaan. Näitä askelkyykkyjä tehttin puolen kymmentä molemmille jaloille ja niin oli lämmittelyt suoritettu ennenkuin sain kunnian tavata Maestron ihastuttavan puolison Sarin.

Mestari ei kahvin keittoon alkanut vaan alkoi valmistelemaan treenilaturia, treenijuomaa ja palautusjuomaa molemmille. Evil-naurun saattelemana hän alkoi ”keittelemään” liemiä SUPERMASS Nutritionin- huipputuotteista. Sillä aikaa myös Metalliprinsessa heräsi päiväunilta ja katsoi ihmeissään, että kuka ihme oli tullut taloon silläaikaa kun hän oli ollut nukkumassa. Ihan heti prinsessan kuuluisaa hymyä en saanut nähdä, mutta kyllä sekin sieltä lopuksi tuli. Hymyn nähdessäni en ihmettele yhtään miksi Mestari tulee antamaan kaiken periksi tytölleen. Melkein säälin jo niitä tulevia sulhasehdokkaita, jotka tulevat joskus näytille.

Treeni juomat olivat valmiit ja laturia maistellesani mietin kahta asiaa, että miten tämä voi olla näin pahaa ja jos Sensei on Metallisydän ja hänen suloinen tytär Metalliprinsessa niin onko Sari sitten Rautarouva..?

20150627_105017

Jos treenilaturi oli pahaa niin oli se kyllä myös tehokas. Oli hyvin lähellä ettei matkalla kohti Friitalan Sport Centeriä pitänyt pysähtyä ja alkaa punnertamaan, koska niin kihelmöi kropassa ja piti päästä jotain tekemään. Treenilaturin tuomaa tekemisen meininkiä tulinkin kyllä tarvitsemaan koska oli vuorossa rinta- ja okapäätreeni. Tällä kertaa teimme yhteistreenin siten, että Mestari teki samalla ja minä sain olla avustajana. Toki minulla oli mahdollisuus myös käyttää ääntä ja ruoskia häntä kovempiin suorituksiin toistoissa. Mutta en minä tietenkään uskaltanut.. Aloitimme vinopenkillä ja lämmittelyjen, kuten myös tekniikka tsekkauksen jälkeen painoja tankoon ja punneruksia. Muutama työsarja ja loppuun pudostus-sarja niin tiesi treenin menneen mukavasti perille. Hikeä pyyhkien porhalsimme tekemään rutistuksia käsipainoilla. Pienen lisämausteen rutistuksiin sai kun Meastro asetti penkin pieneen kulmaan normaaliin tasapenkkiin verrattuna. Lopuksi tiristettiin viimeiset mehut rintalihaksessa peck-deckissä. Tässä minä olen pitänyt aina kyynärpäitä liian alhaalla ja vaati jälleen kerran tekniikan korjausta. Tässä sen huomaa kuinka korvaamaton hyvä valmentaja vaan voi olla. Näin oli rinta todellakin taputeltu ja oli aika siirtyä tekemään olkapäitä.

20150627_111718

20150627_114454

Niskantakaa punnerrus oli aloitusliikkeenä. Siinä lämmiteltiin olkapäitä huolellisesti ja katsottiin minun tekniikkaa kuntoon. Korjausten jälkeen lisättiin painoja, minulle vähemmän ja Senseille paljon enemmän. Toisen avustaessa rauta liikkui ylös-alas ja loppuun pudotus-sarja. Ai että, oli olkapäät pumpissa. Lisää kiusaa olkapäille tehtiin vipunostoissa ja jälleen kerran minun tekniikkaa siinä korjattiin. Minä en vaan jotenki saa niitä kyynärpäitä riittävän ylös, prkl.. Jotta olkapäät varmasti kiittää seuraavana päivänä niin loppuun oli vielä varattu kolmen liikkeen pudotus-sarja. Kyllä oli mielettömän hyvä treeni jälleen kerran. Tiesi tehneensä ja sai todellakin antaa kaikkensa valmentajan tsempatessa (lue käskiessä) ja varmistaessa.

20150627_120533

Nyt tämä puolen vuoden haaste on tullut tiensä päätökseen. Minun projektini toki jatkuu, koska tämähän oli minulle se suunnan näyttö ja opastus mikä merkitys on oikealla treenillä ja ruokavaliolla. Se on uskomatonta mitä oikea ruokavalio saa aikaan. Sitä energiaa ja hyvää oloa mikä kropassa vallitsee. Tätä tunnetta kannattaa jokaisen kokeilla. Siihen jää koukkuun. Treeni toki tukemaan ruokavaliota. Minulla treeni ja ruokavalio yhdessä toimivat. Jos treeni sairauden tai jonkin muun syyn vuoksi jää väliin useammin niin henkilökohtaisesti ruokavalionkin noudattaminen vaikeutuu. Minulla ei ole ollut nälkä tätä loppuajan rutistusta lukuunottamatta käytännössä ollenkaan. Paino on tippunut puolen vuoden aikana noin 13kg ja täytyy muistaa, että tämä ei ole ollut pelkkä painonpudotus projekti vaan on ollut tarkoitus kasvattaa samalla lihasta ja polttaa rasvaa.

20150627_122536

20150627_122539

Vaatekoko on pienentynyt ja masu on kutistunut huimasti. Nyt en voi asettaa soffalla istuessa kaukosäädintä tai cokis tuoppia sen masun päälle. Siinä ne olivat hyvin ”parkissa” ennen projektin alkamista. Uimahallissa oli kätevä olla ison masun kanssa kun siellä oli suihkuissa ne painonapit, joilla sai vettä tulemaan. Ison masun omaavan ei tarvinnut huolehtia napin painalluksista kun masu painoi nappia hänen puolesta kokoajan. Toki ikävä oli käydä normihana suihkuissa kun suihkun aikana käänsit päätäsi niin masuhan tietty seuraa katsetta ja samalla kääntyi myös suihkuhanan kahva ja masullinen huusi tuskasta joko kylmän tai kuuman veden vaikutuksesta, riippuen kumpaan suuntaan sattui katsomaan.

Haluan kiittää teitä Metallisydämen lukijoita kannustuksista ja tsemppauksista projektini aikana. Niitä on ollut kiva lukea. Suuret kiitokset itse Metallisydämelle kun hän jaksoi muiden kiireiden ohella myös panostaa tähän ja ei ikinä kyllästynyt selittämään uudestaan ja uudestaan miksi tehdään näin ja syödään näin. Kun kättelimme toistaiseksi viimeisen kerran niin melkein kiitollisuudesta olisin halannut häntä, mutta kirosanojen saattelemana olisin saanut todennäköisesti selkääni. Jos joku on aikeissa tai miettii valmentajan palkkaamista niin suosittelen kääntymään Metallisydämen puoleen. Hän on oikeasti kiinnostunut auttamaan juuri sinua.

Oodi masulle:

Ennen minulla oli iso maha
Se on aika paha
Pumppaa, pumppaa sanoi mies ilman maha
Hän oli aika paha
Niin pieneni maha
Tuli tilalle pala
Nyt toivoisin, että minulla olisi Yamaha
Se olis aika paha.”

Metallisydän

Yksi vastaus artikkeliin “Superhaasteen viimeinen koitos ja Matin fiilikset projektista”

  1. Vau mikä muutos! On ollut kiva seurata Matin taivalta, ja hyvä että tähän puolen vuoden koetukseen mukaan valikoitui noin omistautuva ja verbaalisesti lahjakas mies. Huikee on muutos, ja ilo kuulla miten energiaakin riittää, ja elämänlaatu on varppina parantunu. Kiitos puolesta vuodesta kummallekin ja ihanaa kesää!

    -N

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta