Vauva-arjen stressitekijät

Olen täällä blogissa useaan kertaan hehkuttanut vauva-arjen ihanuutta, sitä hymyn ja onnen määrää jonka vauva on elämääni tuonut. Nyt on rehellisyyden nimissä avattava hiukan tuota vauva-arjen toistakin puolta, vauvan mukanaan tuomia stressitekijöitä…

20150611_081025

Ensimmäisenä tietysti tulee mieleen huonosti nukutut yöt. Alkuun kun vauvalla oli vatsakipuja, tuli yöt vietettyä pitkälti sylissä pitäen tai kantokopassa heilutellen. Kun liike pysäsi, vauva heräsi. Siispä isi ja äiti heiluttelivat pienokaista jonkinlaisissa vuoroissa ja nukkuivat hyvin heikosti. Sittemmin isin erinomaiset unenlahjat ovat kyllä osoittautuneet isin pelastukseksi ja äidin ärsytykseksi. Aamulla olen useamman kerran ollut vahvasti siinä uskossa että yö on nukuttu hyvin ja sikeästi, äiti on kyllä oikaissut tämän käsityksen hyvin selkeästi: ainoa sikeästi nukkunut oli ollut isi itse…

20150611_080041

On ollut ihana seurata vauvelin kasvamista ja kehittymistä. Ensin opittiin kääntymään selältään vatsalleen, sitten ryömimään ja konttaamaan. Nyt noustaan seisomaan. Koko ajan. Joka paikassa. Siinä pitää isillä kiirettä olla milloin missäkin ottamassa vastaan kun tasapaino ei ihan pidäkään ja vuorikiipeilijämme lähtee kaatumaan, tai heittäytymään, mitä hän myös harrastaa… Hurjapäällemme onkin hankittu oma kypärä pehmustamaan niitä kolhuja joita isi ei millään ennätä estämään.

IMG-20150603-WA0001

Ennalta pelkäämäni vaipanvaihto on osoittautunut ihan iisiksi puuhaksi. En voi ymmärtää mitä jotkut isit siinä kammoavat. Sen sijaan suurimmaksi stressitekijäksi on noussut aivan yllättävä asia, nimittäin vauvanruokaostokset! Siinä löytyi ylitsepääsemätön ongelma. Edes rajaton määrä aikaa, tarkka ostoslista ja esimerkkikuvat purkeista eivät auta tätä isiä tuon mahdottoman tehtävän edessä. Olen useamman kerran joutunut luovuttamaan ja poistumaan Prismasta pää painuksissa, ilman pikkukalastajan herkkua tai riisi-kana -sosetta. Niitä purkkeja on siellä miljoona! Eikä mitään loogista järjestystä!

2015-06-16 21.44.02

Onneksi äiti hallitsee myös nuo vauva-arjen ongelmakohdat. Kyllä sekin aika vielä koittaa kun isi pääsee paistamaan prinsessalleen pihviä!

Metallisydän

7 vastausta artikkeliin “Vauva-arjen stressitekijät”

  1. Tuo on kyllä muuten niin totta mitä sanoit lastenruokapurkeista kaupassa! Sanon vaan, että oli tuskaa olla niitä myös hyllyttämässä aikoinaan. Lisäksi ne sadistiset tyypit jotka keksivät ruuille nimiä eivät pidä hommaa yksinkertaisena. Pikkukalastajalle löytyy sata erilaista sosevariaatiota eivätkä ne ole edes vierekkäin, vaan ripoteltuna sinne ja tänne. Mutta kyllä siellä on järjestys, (melko yksinkertainen vaan tuohon sekamelskaan nähden) ja se on suolaiset ja makeat 🙂

    • Ei saatana siellä mitään järjestystä ole, kaaos pikemminkin! 😀

  2. On tosi upeaa kun isäkin osallistuu lapsen elämään ja on innoissaan pikkuisesta prinsessasta. 🙂 Ei ole itsestäänselvyys, ei.

  3. Täytyy tuohon vauvanruokahyllykaaokseen todeta, että been there, done that. Vaikka se olis se oma lähikauppa jossa käy joka viikko, niin eihän sitä tiettyä perunamuusia ja lohta sieltä löydy.

    Kyllä sitä pihviä voi jo suhteellisen pienelle alkaa syöttämään. Eri asia ymmärtääkö vauva/lapsi sitä pieneksi paloiteltu ja muusiin sekoitettuna makunautintoa.

  4. Meillä menee yöt täysin samaa rataa. 😊 t. Viime yönä klo 01, 03 ja 04,45 (siitä asti poitsunkaa oltuki hereillä) herännyt

    • Meillä onneksi nukutaan nyt jo paremmin 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta