Lisää juttua lisäravinteiden laadusta

Aikaisempi kirjoitukseni ”Lisäravinteiden laatuerot maallikoille” sai kommenttiosiossaan aikaan keskustelua lisäravinteiden laadusta. Moni muukin oli käytössä huomannut Manninen Nutraceuticals:n ja Supermass Nutritionin lisäravinteiden korkean laadun ja laadukkaiden lisäravinteiden vaikutuksen treenitehoihin, palautumiseen ja kehitykseen. Osa oli sitä mieltä että lisäravinteiden laadulla ei ole sen suurempaa väliä ja osa taas meni laatuanalyyseissään kauas maallikkojen ja enemmänkin asiaan perehtyneiden tietotason ulkopuolelle.

Edelleenkään ei mennä syvemmälle aiheeseen, blogissani ei tulla näkemään yhtään ainoata vaikeaselkoista tutkimusta tai valmistusprosessin syväanalyysia,  käsittelen asioita edelleen tavallisen treenaajan näkökulmasta, tällä kertaa kerron omasta lisäravinnehistoriastani.

210720111625
Metallisydämen lisäravinnekaapin sisältö vuodelta 2011. Juttua tuosta kasasta löytyy TÄÄLTÄ

Lisäravinteet on nimensä mukaan tarkoitettu terveellisen ja monipuolisen ruokavalion lisäksi, täydentämään ruokavaliosta saatavien ravintoaineiden määriä, tukemaan treeniä ja siitä palautumista. Treenilaturit antavat energiaa ja tehoa treeniin, intratuotteista keho saa ravintoaineita treenin aikana ja palautusjuoma auttaa kehoa täyttämään treenatessa tyhjentyneet energiavarastot, antaa lihaksille rakennusaineita ja nopeuttaa treenistä palautumista. Lisäproteiinilla puolestaan täydennetään ravinnosta saatavan proteiinin määrää.

Vaikka itselläni on monia muitakin lisäravinteita käytössä, pidän näitä edellä mainittuja tärkeimpinä lisäravinteina ja olen valmis panostamaan niiden laatuun. Mutta miten tähän on päädytty? Miksi olen valmis maksamaan laadukkaasta palkkarista enemmän, vaikka halvempiakin vaihtoehtoja löytyisi?

Lisäravinteet
Nämä lisäravinteet minulla on tällä hetkellä käytössä treenin ympärillä

Olen treenannut teini-iästä alkaen, jo parikymmentä vuotta. Alkuun treenaaminen oli mitä nyt teinipojilla yleensäkin, hauista ja penkkiä. Ravintopuolesta en tiennyt paljoakaan ja lisäravinteista vielä vähemmän. Ensin opin syömään edes suhteellisen oikein ja vasta myöhemmin mukaan tulivat lisäravinteet, ensimmäisenä ihan tavallinen heraproteiini. Opiskelijana siihen ei ollut paljoa varaa panostaa ja yökkien tulikin litkittyä maustamatonta, vaahtoavaa klönttistä heraa, se kun oli kilohinnaltaan halvinta. Onneksi tuosta ajasta lisäravinteet ovat kehittyneet ja oma tietotaito niiden mukana.

Scoop of protein powder
En löytänyt mistään kuvaa alkuaikojen maustamattomista hirvitysproteiineista, joten tämä saa kelvata. Kuvitelkaa että kyseessä on maustamaton hera joka vaahtoaa mutta ei sekoitu ja maistuu tiskivedelle.

Arvostukseni laadukkaisiin lisäravinteisiin lähti liikkeelle niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin kokeilusta. Vuosia ns. peruspalkkareita litkineenä etsiskelin jotain laadukkaampaa ja törmäsin Mannisen Anabolic Overdrive 2:een, josta olin kuullut kehuja ja päätin kokeilla. Blogin arkistoista löytyy muuten juttua tuosta kokeilusta TÄÄLTÄ.

Anabolic+OD+2
Kuva arkistojen kätköistä, ensimmäiset AO2 -purnukkani 🙂

Sillä tiellä ollaan edelleen. Palkkarin vaihtamisella oli selkeä vaikutus palautumiseeni. Tuon jälkeen olen vaiheittain kokeillut vaihtaa muitakin lisäravinteita laadukkaampiin ja lähes poikkeuksetta olen huomannut laadulla olevan merkitystä palautumisen, kehittymisen ja yleisen hyvinvoinnin kannalta. Useimmiten käyttöön ovat jääneet juuri Mannisen lisäravinteet, ne kun ovat osoittautuneet laadukkaiksi kautta linjan.

Manniset
AO2 on saanut kavereita muista Mannisen tuotteista…

Monet kuvittelevat että kaikki lisäravinnejauhot ovat samanlaisia. Näin ei ole, lisäravinteissa on eroja. Jokainen saa puolestani käyttää mitä lisäravinteita haluaa, oli se sitten klönttistä heraa tai laadukkaampaa aminohapposekoitusta. Kehoitan kuitenkin kaikkia vertailemaan ja ainakin kokeilemaan niitä laadukkaampiakin vaihtoehtoja. Aina voi palata takaisin vanhoihin jauhoihin jos ei mitään eroa huomaa, siinä ei paljoa häviä, mutta saattaa pidemmällä aikavälillä voittaa paljonkin.

Lisäravinteet muodostavat treenin ja ruuan kanssa kokonaisuuden ja minusta tuntuisi oudolta panostaa treeniin ja ruokaan, mutta jättää yksi kehityksen kannalta oleellinen asia, eli lisäravinteet hunningolle. Treenaan kovaa ja tavoitteellisesti, syön puhdasta ja laadukasta ruokaa ja ja haluan myös käyttää laadukkaita lisäravinteita. Kyllä vatsa täyttyisi makkarakastikkeella yhtä hyvin kuin broilerin fileellä, mutta valitsen silti sen broilerin fileen, miksi siis valitsisin lisäravinteissakaan minkään muun kuin laadukkaan tuotteen?

20150514_141809
Supermass Nutritionin ZONE-sarja on huippulaadukas juuri treenin ympärille suunniteltu lisäravinnesarja

Omat suosikkilisäravinteeni löydät blogin yläpalkin ”Jauhot suuhun” osiosta ja enemmän ajatuksiani lisäravinteiden laatueroista jo tekstin alussa mainitsemastani ”Lisäravinteiden laatuerot maallikoille” tekstistä. Ja jos vanhemmat lisäravinnejuttuni kiinnostavat, niitä löytyy blogin arkistoista, ei muuta kuin kahlaamaan!

Nyt on muillakin erinomainen mahdollisuus päästä kokeilemaan noita suosittelemiani, markkinoiden ainoita vakavasti otettavia lisäravinteita alennushintaan. Koodilla Metalheart15 saat 15% alennuksen Manninen Nutraceuticals:n ja Supermass Nutritionin lisäravinteista Mannisen verkkokaupasta. Kokeile, ja kerro huomaatko eroa!

Metallisydän ale

Metallisydän

28 vastausta artikkeliin “Lisää juttua lisäravinteiden laadusta”

  1. Kysymys ei liity lisäravinteisiin vaan ruokaan. Onko hifistelyä vai olisiko järkevätä syödä basmatiriisiä täysjyväriisin sijaan treenin jälkeen ? Kyseessä pitkään treenannut henkilö joka syö riittävästi ja käyttää myös lisäravinteita. Basmatihan on nopeaa hiilaria ja täysjyvä hidasta ? Menee reilut 200 g täysjyvää raakapainona treenin jälkeen.

    • Kyllähän se hiukan hifistelyn puolelle menee. Itse syön melkein pelkästään jasminriisiä koska se on yksinkertaisesti mielestäni parasta riisiä. Olen kokenut että riisin lajikkeen valinta ei ole niin merkityksellinen asia kuin se, että valitsee sen riisin.

  2. Täytyy kyllä sanoa että nykyisin ei voi enää kyllä valittaa heraprotskujen mausta. Joka ikinen hera voittaa mennen tullen ja palatessa entisaikojen herat, jotka maistui lähinnä siltä kuin homejuustoa ja vettä olis vedetty tehosekottimen läpi. Sopivasti klimppejä niin että hampaille tuli tekemistä ja maku niin etova että nenästä oli pidettävä kiinni juodessa. 😀

    Muistaako metallisydän heran hintaan silloin kun sitä ensimmöisenä ostit? Itse muistelen ainakin että 90-luvulla kreatiinin kilohinta saattoi olla 500 – 1000 markkaa. Ja sitähän pidettiin lähinnä hormoonina 😀

    • Se on kyllä totta että nykyisin hera kuin hera maistuu taivaalliselle entisaikoihin verrattuna. Aika hyvin kuvailtu muuten tuo entisaikojen heran tuoma makuelämys 😀

      En kyllä muista, ei se kovin kallista ollut… Kreatiinihan oli markkinoille tullessaan kultakin kalliimpaa ja oikea ihme-aine 😀

  3. Heraa ensinmäisenä… mitä luksusta… itse joskus aloittanut maustamattomalla soijalla… 🙂

    Ja laadusta kannattaa maksaa, niissä on selkeitä eroja..

    • Olen mäkin joskus erehtynyt maustamatonta soijaa ostamaan. Koko kilon pussia en kyllä saanut kiukullakaan alas, niin karmeeta puuroa siitä tuli, hyi!!!

  4. Puolueettpmuus ei kärsisi ihan noin paljon jos et alhaalla mainostaisi samaista firmaa, ottamatta mitenkään kantaa tuotteiden laatuun.

    • En mä yritäkään olla puolueeton, mä pidän Mannisen tuotteita helvetin hyvinä enkä sitä edes yritä peitellä teksteissäni, vaan sanon sen suoraan.

  5. Itsekin muistan kun aloitin reenaamaan niin ajattelin, että samahan se on mitä juo. Ostin sitte halvimmasta päästä olevan palkkarin ja joka kerta sen juomisen jälkeen kolme tuntia pidättelin oksennusta enkä pystynyt syömään yhtään mitään, en ees ajattelemaan ruokaa. Vaihtelin kyllä palkkaria jos vaikka olo muuttuisi, mutta vaihtelin vain makua, en merkkiä. Eipä se olo siitä tietenkään muuttunut. Sitten kerran ostin AOD2 mansikka-limen ja voi että miten mahtava tunne kun pysty sen juomisen jälkeen tekemäänki jotain muuta kuin maata sängyn pohjalla ja jopa syömäänkin! Sen jälkeen ei oo paluuta ollut, tällä hetkellä tuo appelsiini käytössä ja ai että on hyvää 🙂

    • Tossa on kyse nimenomaan palkkarin ainesosien imeytymisestä. Heikommassa ne jäi vatsaan pyörimään ja paremmassa imeytyi nopeesti jolloin ruokahalukin löytyi nopeemmin 🙂

      Kokeile muuten ihmeessä mustaherukkaa, on mun tän hetken suosikki 🙂

  6. Eli miten määrittelet laadun lisäaineissa? Edellinenkään artikkeli ei oikein avannut tätä minulle. 🙂
    Tarkoittaako se kenties: enemmän samalla rahalla/ parempi koostumus (mikä on parempi koostumus)/enemmän kombovaihtoehtoja/ paremmin puhdistetut tuotteet/ parempi konsentraatio(aka enemmän samalla rahalla)/ tasapainoisempi aminohappo koostumus/enemmän erilaisia tuotevaihtoehtoja/parempi sekoittuvuus veteen (esim. vähemmän vaahtoa ja klönttejä)/parempi makuvalikoima/kauniit purkit vai…?

    Tää vaan tuntuu paremmalta on vähän huono myyntislogani, vaikka se onkin hirmuisen suosittu nykyään. Se ei vaan kerro yhtään mitään. 😀

    • Kuten Raketti tuolla alempana kommentoi, eiköhän se laatu muodostu eri tekijöiden kokonaisuudesta. Jokainen toki määrittää mitä asioita pitää itselleen merkityksellisimpinä. Toinen arvostaa hintaa, toinen aminohappoprofiilia ja kolmas makua. Mutta voit ihan rauhassa vertailla vaikkapa Supermass Nutritionin tuotteiden sisältöjä muihin vastaaviin markkinoilla oleviin tuotteisiin ja vertailla itse mikä on laadukasta.

  7. Olisi kiva jos tekisi eri proteiini jauhoista jutun? Niistä kaikenmaailman soija,-hera, vehnäjauhoista jne.

    • Hauskin mihin törmäsin jokin aika sitten oli herneproteiini 😀

      Olishan sellanen juttu ihan jees, mutta eiköhän siitäkin joku kitisisi kun ei ole laboratoriotutkimustuloksia tukemaan väitettäni että heraproteiini tukee paremmin lihaskasvua kuin vehnäjauho… pelkkää mutuahan sekin vaan on.

  8. Eiköhän se laatu määräydy kokonaisuudesta eikä mistään yksittäisestä tekijästä. Esim. Ravintosisältö kertoo jo paljon tuotteesta, sen päälle tuotteen maku, sekottuvuus ja kokonaisvaltainen vaikutus omaan kehoon antaa tuotteesta varsin hyvän kuvan.

    Itse ainakin liputan nykyään myös mannisen tuotteiden puolesta.
    Liian monta vuotta meni löytää nämä tuotteet.

  9. Pitihän se kaupallisuus arvata kun alhaalla näin alennuskoodin. Että taas meni tämäkin bloggaus päämiehen bisneksille.

    Ei sillä että mollaisin ko. tuotteita. Itelläkin on ao2 ja zone sarja hyllyssä. Mutta joo, tää olikin vaan Mannisen myynninedistämistä.

    • Harmi jos koet että alekoodi tekstin lopussa pilasi tekstin. Se oli kuitenkin tarkoitettu blogin lukijoiden hyödyksi, aika moni kun laillani käyttää Mannisen ja Supermass:n lisäravinteita ja niille joita kiinnostaa noita tuotteita testata, se voi olla kiva juttu kun testaamaan pääsee hiukan edullisemmin. Tai näin ainakin asian itse ajattelin.

      Voin myös kertoa, että en saa euroakaan provikkaa siitä käytetäänkö tuota koodia vai ei, se on puhtaasti blogin lukjoita varten.

    • Hah! Etpä ole paljon juttujani lukenut 😀 Kyllä tuolla blogin arkistoissa on sellaista paskaa menneiltä vuosilta ettet uskokaan 😀

      Mutta kiitos palautteetasi, kaikki mielipiteet ovat tärkeitä 🙂

  10. Hei, minkä maalaista heraa manninen käyttää? Sattusko olemaan tietoa.. Ehkäpä syksyllä kokeilen näitä.
    Kiitti kivasta blogista, tätä tulee lomalla ja reissusakin selailtua jos vain ehtii.

    • En tiedä mistä maasta Mannisen hera tulee. Kannattaa kysäistä heiltä suoraan 🙂

  11. Sukraloosia näytti Mannisen tuotteista löytyvän… Mulla on ongelmana nimen omaan toi sukraloosi (jota on kaikkialla). Menee jo pelkästään siitä maha ilmapalloks, joten mikäli laadukasta heraa meinaan käyttää niin se on ollu tähän mennessä maustamatonta. Vai löytyiskö Manniselta mitään stevia-versioo?

    • Ei taida tällä hetkellä olla sukraloositonta vaihtoehtoa. :/

  12. En haluaisi jankuttaa, mutta jankutan silti. Kommentoin jo aiempaan postaukseesi aiheesta. Ihmettelen edelleen, että miltä pohjalta tämä:

    ”Edelleenkään ei mennä syvemmälle aiheeseen, blogissani ei tulla näkemään yhtään ainoata vaikeaselkoista tutkimusta tai valmistusprosessin syväanalyysia, käsittelen asioita edelleen tavallisen treenaajan näkökulmasta, tällä kertaa kerron omasta lisäravinnehistoriastani.”

    ja tämä

    ”Monet kuvittelevat että kaikki lisäravinnejauhot ovat samanlaisia. Näin ei ole, lisäravinteissa on eroja”

    ovat yhteensopivia väitteitä? Jos ja kun kyse on omasta kokemuksestasi, eikö se ole vähän niinkuin ”kuvitelmaa” l. mutua? Mistä tiedät, että tuntemasi erot eivät ole plaseboa? Jonkin ruokavaliossa/treenitavassa jne. jne. tapahtuneen muutoksen syytä? Sattumaa?

    • Kuinka monta tieteellistä tutkimusta tarvitset uskoaksesi että kanan rintafilee ja riisi salaatin kera on parempaa ravintoa kuin hesen hampurilainen ranskalaisilla ja punaisella majoneesilla? Itse huomaan niissäkin eron ihan omassa olossani ja oman kehoni toiminnassa sekä jaksamisessa ja yleisessä olotilassa. Tai sitten sekin voi olla ”kuvitelmaa”…

    • Älä viitsi. Tiedämme molemmat perusteet sille miksi kana & salaatti toimii paremmin, ja ne perusteet ovat kyllä ihan ravitsemustieteellisiä sellaisia – tutkittuja ja havaittuja. Mutta kuten edellisessä keskustelussa havaittiin, niin sellaisia tutkittuja ja havaittuja eroja vaikkapa kahden prodevalmisteen välillä ei ole jotka oikeuttaisivat toisen puffaamisen toisen sijaan. Tai sitten erot ovat niin pieniä, että niillä ei ole käytännön merkitystä – toisin kuin noilla kahdella ateriavaihtoehdolla.

      Minultahan se ei ole pois jos joku haluaa käyttää enemmän rahaa sen sijaan että käyttäisi vähemmän, ilman kunnollisia perusteita. En vain ymmärrä, että miksi tätä pitää yrittää oikeuttaa itselleen ja muille.

    • Niin onhan tuo ruokavertaus ehkä hieman liian kärkevä ja itsestäänselvä. Silti väitän että eri proteiineilla on eroja, tuskin itsekään rinnastat soijaproteiinin ja heraproteiinin? Toisaalta minulle on aivan sama vaikka rinnastaisitkin. Saat toki käyttää juuri sitä proteiinia jota haluat tai olla vaikka kokonaan käyttämättä, aivan kuin minä saan olla sitä mieltä että lisarevinteissa ja niiden laaduissa on suuriakin eroja vaikka en sen tueksi lähtisikään yhtään ainoata tutkimusta googlaamaan. Se jota tutkimustulokset kiinnostavat tehköön sen itse.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta