Metallisydämen käsitys kevyestä jalkatreenistä…

Palatessani pitkän treenitauon jälkeen salille viime viikolla, suunnittelin tekeväni suhteellisen kevyen treenin jokaiselle lihasryhmälle jotta pääsisi liikkeelle, mutta ei kipeyttäisi lihaksia ihan tuskaisen kipeiksi. No niinhän siinä tosiaan kävi… Rinta-olkapäätreenin jälkeen rintalihakset olivat hipaisu-arat monta päivää ja käsitreenin jälkeen en pariin päivään saanut käsiä suoriksi. Taisi siis treenit olla hiukan muuta kuin kevyitä… Viikonloppuna oli vuorossa jalkatreeni ja vannoin itselleni että se on tehtävä kevyemmin että pääsen ensiviikolla kävelemään…

Tiedostaen oman ongelmani kevyesti treenaamisen suhteen, päätin etten tee jaloille ollenkaan raskaita liikkeitä, kuten kyykkyä ja maastavetoa, samoin pysyttelen kaukana jalkaprässistä ja hackista. Kun keskityn jalkatreenissä ainoastaan ”naistenlaitteiksi” luokiteltuihin istualtaan MeNaiset kädessä tehtäviin hilavitkutteluihin, tulee jalkatreenistäkin kevyempi. Tai niin luulin…

Kun sain ensimmäiset reidenojennus-sarjat tehtyä ja veri alkoi virtaamaan reisiin, hämärtyi mielessäni jälleen kerran kevyen ja raskaamman treenin raja. Treeni tuntui oikeasti niin hyvältä, etten aiemmista suunnitelmistani huolimatta malttanut ottaa kovin kevyesti, hitot siitä jos ensiviikolla olen liikuntakyvytön, nyt treenataan! Niinp päädyin tekemään sata toistoa reiden ojennusta, jaettuna useampaan pidempään sarjaan. Voin kertoa että se poltto reilun kolme viikkoa treenitauolla olleissa etureisissä oli melkoinen…

2015-04-25 12.13.18

Ja kun nyt kerran etureisille tehtiin sata toistoa, pitäähän se sama tehdä myös takareisille. Ei muuta kuin rutistamaan. Takareisien kohdalla stoppi meinasi tulla jo siinä 70 toiston paikkeilla, mutta painomäärää pudottamalla ja hampaita yhteen puremalla sain saman 100 toistoa kasaan myös takareisille.

2015-04-25 12.21.26

Kolmantena kevyen jalkatreenini liikkeenä tein reiden loitontajia, pitäähän pakarankin saada oma osuutensa treenistä… Ja sille luonnollisesti myös omat 100 toistoaan. Jännästi muuten jokaisessa kuvassa ilme on yhtä nautinnollinen…

2015-04-25 21.35.30

Jotenkin noiden settien jälkeen tuntui siltä, että treeni taisi sittenkin taas tälläkin kertaa lipsahtaa pois sieltä kevyen treenin alueelta… Ja kun kerran homma oli jo mennyt kirjaimellisesti reisille, päätin viedä itseni hautaan ja kokeilla päälle vielä hiukan kyykkäämistä. Ja kyllä se vaan tuntui mukavalta!

20150425_124133

Uskallan epäillä että käveleminen ei tunnu ihan yhtä hyvältä parin päivän päästä…

Metallisydän

7 vastausta artikkeliin “Metallisydämen käsitys kevyestä jalkatreenistä…”

  1. Nyt meni noi laitetreenit ihan munille, kun oot unohtanut sen Me Naiset -lehden 😉

  2. Tee tollainen Metallisydän testaa -artikkeli street workoutista! 🙂 Tai ylipäätänsä kehonpainoharjoittelusta. Sulta vois tulla veikeitä kommentteja tästä muoti-ilmiöstä.

    • Toi on kyllä hyvä idea, täytyy seurailla jos sellasta olis tarjolla lähimaastossa…

  3. Se on kyllä jännä juttu miten sitä joskus esim. sairauden jälkeen ajattelee, että alotanpa tästä ihan kevyellä treenillä, mutta IKINÄ se ei mene käytännössä niin. Mentaliteetti ei vaan yksinkertasesti kestä kevyttä treeniä vaan aina pakko tykittää sata lasissa 😀

    • Mulla on sellanen vuosien aikana kasvanut vamma, että en vaan yksinkertaisesti osaa treenata kevyesti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta