Metallivauvan puheenvuoro

Terve!

20150310_091446

Mä olen se Metallivauva tai pikkuinen prinsessa tai millä nimellä toi isi mua täällä millonkin on kutsunu kun se on kirjotellu teille siitä millasia fiiliksiä mun tulo tähän maailmaan siinä aiheutti ja monenlaista muuta. Nyt se anto vihdoinkin mun ite kirjotella hiukan kuulumisia…

20150405_182701

No mä olen nyt kuuden kuukauden ikänen ja jo tänä aikana mä oon saanu noi isin ja äitin aikalailla sekasin, erityisesti ton isin… se oli aluks ihan sekasin, vaipan vaihtamisestakaan ei meinannu tulla mitään, vaikka se kuinka yritti. Kerran se unohti laittaa mulle vaipan ihan kokonaan. No vaikka se on välillä ihan pöhkö, niin kyllä se mua ihan hyvin hoitaa, varsinkin kun äiti auttaa sitä. Äiti tosin yleensä mua syöttää ja hoitaa ja isi vaan sössöttää ja lauleskelee mulle. Voin muuten kertoo ettei mun isi osaa laulaa… Se ei ite varmaan tajuu miten hölmöltä se kuulostaa, varsinkin kun se laulaa mulle heviversiota jänisistuimaasta ja ilmeilee samalla. Mä aina nauran sille kun se örisee.

Onneks isi haliikin mua tosi paljon. Siitä mä tykkään. Ja isin parransängestä. Sitä mä tykkään hypistellä ja se tuntuu kivalta mun poskea vasten.

20150308_205618

Ja äiti, se on mun tuki ja turva, mä en haluis olla lainkaan poissa äitin luota. Äiti tietää aina mitä mun kanssa kuuluu tehdä ja mitä mä millonkin haluun, sillonkin kun isi on ihan pihalla. Ja äiti halii ja hellii ja pusuttelee mua tosi paljon. Se on tosi kivaa.

Nii ja äiti hössöttää aika paljon mun ruokien kanssa ja tekee mitä soseita millonkin. Hei arvatkaa, kerran se yritti syöttää mulle parsakaalisosetta. Siis hyi! En muuten syöny.

Muuten ne äitin soseet on tosi hyviä, kunhan se vaan lakkais yrittämästä piilottaa sitä parsaa sinne muitten sekaan, kyllä mä sen sieltä huomaan.

20150322_103324

Mulla on sellanen oma leikkialusta mihin isi ja äiti mut aina laskee leikkimään. En mä siinä tosin enää kovin kauaa pysy, vaan peruuttelen siitä aina pois, tutkimaan maailmaa. Se on muuten aika iso, tiesittekö? Siis se maailma… Siihen leikkimatolle ne mut kuitenkin aina takasin kantaa ja sit kuvataan. Se on niitten lempihommaa, koko ajan räpsimässä kuvia musta, mitä mä ikinä teenkin.

20150326_113046

20150326_113120

Mulla on aina sillon tällön kylpypäivä, ne on mun lemppareita. Mä pääsen polskimaan sellaseen ammeeseen. Alkuun mua kyllä vähän se jännitti, vesi tuntu niin oudolta, mutta nykysin mä tykkään kylpemisestä. Ja kylvyn jälkeen mä pääsen aina syliin lämpösen pyyhkeen sisälle.

20150321_203924

Muutenkin mä tykkään olla sylissä. Itseasiassa mä olisin koko ajan sylissä jos saisin ite päättää. Erityisesti mä tykkään olla äitin sylissä mutta kyllä se isin sylikin ihan kiva paikka on. Mä oon muuten huomannu että kun alan tuhertaa itkua, mä pääsen aina syliin. Ja sitten taas naurattaa.

20150402_110729

Äiti ostaa mulle koko ajan tosi paljon kaikkia kivoja ja söpöjä vaatteita. Se sanoo että mä kasvan niin nopeesti että pitää ostaa koko ajan uusia, mut mä kyllä luulen että se vaan tykkää ostella niitä. Isi taas ei oikein osaa mulle vaatteita ostaa, mut se ostaa mulle vaikka mitä muuta. Vaikka se aina harmitteleekin sitä kuinka paljon ne kaikki maksaa, ni mä nään sen silmistä ettei se oo tosissaan, vaan se ostaa niitä juttuja mulle mielellään. Nyt viimeks se osti mulle syöttötuolin. Siinä mä tykkään istua pöydän päässä ja paukuttaa pöytää. Ja mun mielestä on kivaa heitellä leluja pöydältä alas ja katella kun isi ja äiti nostelee niitä. Tulee oikee prinsessa-olo.

20150409_105414

Mut hei, olis kiva jutella teille enemmänkin, mutta mä en nyt ehdi, mulla on treenien aika. Tänään mä teen punnerruksia ja lankkupitoja.

FB_IMG_1429273694957

Muistakaas tekin treenata ahkerasti!

Ai nii, kannattaa muuten seurailla tota isin Instagram-tiliä (@metallisydanblog), se laittelee sinne mun kuvia aina sillon tällön niitten omien tyhmien treenikuviensa ja muitten tylsien juttujen lisäks. Moikka!

Metallisydän

8 vastausta artikkeliin “Metallivauvan puheenvuoro”

  1. Yber ihania ootte, en kestä 😀 !!! Beebi on joissakin kuvissa ihan isänsä näköinen, no kyllä hänellä vielä tukka kasvaa ja pääsee tuostakin ”haitasta” eroon 😉 Just eilen kaipailinkin beibikorneria sun blogiin, niin tää tuli kuin tilauksesta!! Huippuu 🙂

    • Kyllä prinsessassa on onneksi myös hyvin paljon äitinsä näköä 😀 Kyllä täällä beibin kasvua seurataan jatkossakin 🙂

  2. Tämän tekstin ansiosta hymyni nousu korviin asti! 🙂 (Ihan mukava vaihtelu pääsykoe urakan keskellä..) Kiitos metalliprinsessa kivasta kirjoituksesta, selvästi sukuvika! :p

    • Kiitos kehuista 🙂 Meillä kun on hyvin usein hymy korvissa, on kiva jakaa sitä hymyä muillekin 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta