Takasin sorvin ääree

KAipuu takaisin salille on valtava. Tässä kun on kotosalla maannut pienessä kuumeessa kymmenisen päivää ja haaveillut treenaamisesta nirhannut ranteitaan auki kun ei ole päässyt treenaamaan, on ollut aikaa selailla koneelta omia vanhoja treenivideoita. Törmäsinkin kyykkypätkään parin kuukauden takaa, jossa näkyy selvästi suhteellisen vaarallinen asia…

Vuonna 2000 ajoin kohtalaisen rajun kolarin, jossa henki oli aika lähellä lähteä. Selvisin kuitenkin onnekseni ilman sen suurempia pysyviä vammoja. Vasen polveni sai kuitenkin kolarissa osakseen melkoisen iskun. Pitkään polvi oli todella kipeä ja sen varjolla skippasin jalkatreenit parin vuoden ajan, loppuvaiheessa kipuileva polvi taisi kyllä olla ihan vaan hyvä tekosyy skipata niin kovin ikävä ja raskas jalkapäivä…

Tuosta kaikesta on jo vuosia aikaa ja nykyisin jalkatreeni on yksi lemppareistani juurikin sen raskauden takia. Edelleen kuitenkin tuo 15 vuoden takainen kolari näkyy ajoittain jalkatreenissäni, tällä kertaa kyykyssä. Kuten videolta näkyy, varaan liikkeen raskaimmassa vaiheessa painoa huomattavasti enemmän oikealle jalalleni.

Kyse ei ole siitä, että vasempaan polveen sattuisi, vaan siitä että huomaamattani varon sitä. Polvi oli niin kauan kipeä, ja on ajoittain sen jälkeenkin ilmoitellut itsestään, että vaistomaisesti varaan enemmän painoa oikealle jalalleni raskaissa liikkeissä jos en keskity asiaan kunnolla. Aika hyvin olen saanut karsittua tuon pois, mutta aina silloin tällöin huomaan tekeväni niin edelleen.

Se on sinänsä huolestuttavaa, että jatkuessaan siitä ei seuraa mitään hyvää, joskus vielä venäytän selkäni tai jonkin muun paikan vinon suoritustekniikan takia. Siksipä oli jälleen hyvä käydä läpi hiukan kuvaamiani treenivideoita, muistanpa taas kiinnittää asiaan erityishuomiota kun tämä saatanan kuume on laskenut ja pääsen taas ”takasin sorvin ääree” ; )

maastaveto

Metallisydän

4 vastausta artikkeliin “Takasin sorvin ääree”

  1. Moi, sähän sen varmasti tiedätkin mutta ihan turhaan varot sitä polvea, jos vain kelaat matkalla kyykystä ylös et se voima tulee perseestä ja polvet pysyy ulkona niin se paine ei mene polvelle.

    • Joo kyllähän mä noi jutut tiedän, jostain syystä tällä kertaa vaan ajatukset oli muualla ja se näky heti…

  2. Et ole yksin. 7 päivää vatsatauti, nesteet lähti viimeiseen pisaraan , siihen päälle flunssa/kuumetta 5 päivää. Alkoi olla olo aika epätoivoinen. Tänään ekat treenit. Kyllä se siitä.

    • Kyllä se fiilis välillä hiukan epätoivoselta tuntui, mutta musta tuntuu että parempaan oltais jo menossa…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta