Vauva-arki – eli miten se vaipanvaihto oikein sujuu?

Kovan bad ass -bodarin kuoren alta kuoriutunut tuore pehmo-isi on hiljalleen saanut itsensä ja tunteensa hallintaan, ainakin suurimmaksi osaksi. Enää ei onnenkyynel vieri poskelle ihan jokaisesta vauvan ynähdyksestä tai silmän nikkaamisesta vaikka välillä silmäkulma kosteena vaippaa vaihdetaankin.

20141027_170108

Vaippaa on tosiaan jo vaihdettu kerran jos toisenkin ja tuo ennakkoon pakokauhua aiheutanut toimenpide sujuu tuoreelta isiltä jo kuin vanhalta tekijältä. Tai no ainakaan ihan joka kerta ei enää mene jalat samaan punttiin ja  useimmiten sattuu vaippakin menemään ihan oikein päin… Vaipanvaihto onkin osoittautunut ihan mahtavaksi yhteiseksi touhuamiseksi vauvan kanssa. Siinä voi samalla jutella vauvalle kaikenlaista höpöä ja kummastella niitä pienen pieniä sormia ja varpaita, ne on ihan käsittämättömiä (kuten vauvan mielestä ne isin jututkin, ainakin ilmeistä päätellen…)

Suosikkitouhuani on kuitenkin ihan vaan vauvan sylissä pitäminen. On ihan mahdotonta kuvata miltä tuntuu keinuttaa omaa pienen pientä vauvaansa sylissään ja hyräillä hiljaa tuutulaulua vauvalle joka vaipuu uneen tuntiessaan olonsa turvalliseksi isin sylissä. Kyllä siinä tulee kyynel silmäkulmaan ihan väkisin.

20141027_163844

Tuo pienen pieni tyttö on jo nyt kietonut isänsä aivan täysin pikkusormensa ympärille. Kun vauva äännähtää, isi pomppaa pystyyn. Osaan kuvitella miten tyttö tulee vanhempana saamaan aina tahtonsa läpi ihan vaan katsomalla isäänsä pää kallellaan. Jo nyt kun vauva katsoo pienillä nappisilmillään suoraan silmiini, tuntuu kuin hän näkisi syvälle sieluuni asti.

20141029_125355

Öisin ei paljon nukuta, ainakaan yhteen mittaan. Vauvaa herätään imettämään tietyin väliajoin, ja samalla sovitellaan taas sitä vaippaa oikein päin ja niitä jalkoja potkuhousujen puntteihin. Sen suurempaa uupumusta ei ole ainakaan vielä tullut vaikka yöunet ovat jääneet suhteellisen vähiin.Yölläkin nousen joka kerta mielelläni puuhaamaan vauvan kanssa. Kummasti vauvaa keinuttaa keskellä yötäkin sylissä hymy huulilla ja rinnassa sellainen kummallinen lämmön tunne.

Metallisydän

20 vastausta artikkeliin “Vauva-arki – eli miten se vaipanvaihto oikein sujuu?”

  1. Ihania kuvia ja ihana teksti <3 Paljon paljon onnea teille ja tsemppiä vauva-arkeen! 🙂

    • Kiitos 🙂 Ainakaan vielä ei ole hymy liiemmin hyytynyt 🙂

  2. Ihana lukea näin herkkää tekstiä 🙂 Tyttö on aivan isänsä näköinen, samanlainen tukkamuotikin heti vauvasta lähtien. 😉

    Itselläni lapset jo aikuisia, mutta vieläkin sen vauva-ajan muistaa, sitä ei varmasti unohda koskaan. Ja nyt saan ihastella siskoni vauvaa joka on vienyt tädin sydämmen täysin. <3

    • On vauvassa paljon äitiäkin, onneksi, vaikka tukkamuoti vielä toistaiseksi isän tyyliä mukaileekin 😀

      On ne vauvat vaan melkoisia sydänrosvoja <3

  3. Hei,

    Paljon onnea koko perheelle!

    Kuin tyttönen näyttääkin niiiiiin superpieneltä sun sylissä <3

    • Kiitos 🙂

      Hän on kovin pieni ja niin kovin kovin rakas <3

  4. Tulee itsellekkin tippa linssiin, kun muistuu nuo samat tuntemukset kolmen vuoden takaa! Se, kun vastasyntynyt yön tunneilla katsoo useita minuutteja suoraan silmiin…ihmiselämän suurin ja upein kokemus!!!!

    • Kyllä, sellaisia tunnekuohuja saa tuo pienokainen aikaan etten olis uskonutkaan <3

  5. Voi että. Ihan kyynel silmässä luin tekstiäsi. Tiedän tasan tarkkaan tuon, että kyynel on herkässä. Joskus silmät kastuvat, kun vain katselee omaa vauvaa tai taaperoa <3 Oma lapsi on niiin mahtava asia!

    • Joo kyllä se helposti tippa linssiin tulee, kummallista mutta ihanaa <3

  6. Osaat kirjoittaa kyllä niin mahtavaan ja tunteisiin vetoavaan tyyliin että ihan sanattomaksi vetää.. On siellä pikku-prinsessalla varmasti sellaiset oltavat että kyllä kelpaa! Lämmön, rakkauden (ja itkun) täytteistä viikonloppua perheellenne 🙂

    • Kiitos 🙂 Kyllä tuo prinsessa tuntuu ihan viihtyvän. Kumma kyllä aika usein kun isi alkaa hyräillä tuutulaulua, nostaa vauveli kädet korville… kummallista 😀

  7. Täällä vanhapiika lukee ja rääkyy. Vauvakuume muutenkin potenssissa 100, ei tässä auta kohta kuin lähteä muumimuki kourassa kerjäämään kaveripiirin vanhoilta pojilta. 😀 Hurjasti onnea ja kaikkea hyvää koko perheelle!

    • Kiitos 🙂 Eiköhän se oikea isäehdokas vielä löydy 🙂

  8. Olin tuossa pari-kolme viikkoa nettirajoitteisena, kun kone päätti kosahtaa reissussa, mutta nyt Suomeen palattua piti heti tulla tarkistamaan, joko se Metallisydämen jälkikasvu on saapunut. 😀 En ole itse koskaan halunnut lapsia, mutta silti nämä vanhemmuusjutut ovat tosi koskettavia ja ihanaa luettavaa! Valtavat onnittelut ylpeydestä poksahtavalle isälle ja koko perheelle. <3 Eläintenhoitajaa tietysti kiinnostaa, että mites se perheen karvaisin yksilö suhtautuu pikkuprinsessaan, onko jännittävää? 🙂

    • Kiitos, isä tosiaan taitaa vielä jossain vaiheessa poksahtaa ylpeydestä 🙂

      Hauveli vähän ihmetteli alkuun mikä se tuhiseva ja välillä kitisevä nyytti oikein on. Ja hiukan vaipasta välillä tuleva tuoksu kiinnostaa. Raskausaikana hauva ei poistunut äidin viereltä mihinkään, oli jatkuvasti korkeintaan metrin päässä, rasittavuuteen asti 😀 Uskon että haukku tulee suojelemaan vauvaa kun vauva tuosta kasvaa 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta