Elokuvien maailmassa

Nautin elokuvissa käymisestä, jo pelkkä elokuvateatterin tunnelma on mielestäni hyvin kiehtova. Elokuvateatterin penkissä, valojen himmetessä ja mainosten alkaessa pyöriä, sulkeutuu muu maailma teatterin ulkopuolelle. Mainosten ja tulevien elokuvien trailereiden aikana ehtii rauhoittua ja valmistautua sukeltamaan elokuvan maailmaan.

20140814_144138

Tässä viimeaikoina olen käynyt katsomassa kolme elokuvaa, käydäänpä hieman läpi millaisia nuo katsomani elokuvat oikein olivatkaan…

Ensimmäisenä kävin katsomassa Apinoiden planeetan vallankumouksen.

dawn

Apinoiden valtaamasta planeetastamme on tehty menneinä vuosina useita elokuvia ja kuten nykypäivän trendi on, on myös Apinoiden planeetasta tehty uusintaversiot. Tai ei oikeastaan uusintaversioita koska juoni ei ole sama kuin aiemmissa elokuvissa, vaan tarinaa on lähdetty kertomaan uudelleen täysin uusin elokuvin. Ensimmäinen uusista Apinoiden planeetta -elokuvista loi mielenkiintoisesti taustaa sille, mistä kaikki lähti liikkeelle. Kerrottiin Miten Caesar-apinasta tuli normaalia huomattavasti älykkäämpi ja mitä siitä seurasi. Tässä uusimmassa elokuvassa tapahtumat ovat menneet eteenpäin, suurin osa ihmisistä on kuollut ja jäljellä olevat asuvat pienissä siirtokunnissa varoen kohtaamasta apinoita. Apinoiden planeetan vallankumous kertookin yhden ihmisjoukon kohtaamisesta Caesarin ja hänen apinayhdyskuntansa kanssa.

dawn-planet-apes-director

Apinoiden planeetan vallankumous oli lopulta melko tyhjänpäiväinen elokuva. Toki sitä katsoessa ihan viihtyi, mutta Apinoiden planeetan tarinaa se ei juurikaan vienyt eteenpäin. Tuntui kuin se olisi ollut ns. väliosa älykkäiden apinoiden syntymisestä kertovan elokuvan ja mahdollisesti tulevan apinoiden ja ihmisten välisesta sodasta kertovan elokuvan välillä.

 

Toinen katsomistani elokuvista oli Guardians of the Galaxy

Guardians-of-the-Galaxy-second-movie-trailer

Marvelin sarjakuviin perustuva Guardians of the Galaxy on täysiverinen seikkailuelokuva ja erittäin viihdyttävä sellainen. Elokuva kertoo hyvin epätyypillisestä ja melko lailla vastahakoisesti yhteen kasautuvasta sankarijoukosta jonka tehtäväksi lankeaa koko galaksin pelastaminen. Elokuvasta ei puutu vauhtia eikä erikoistehosteita ja mukaan on liitetty juuri sopivasti ainakin itseeni uppoavaa huumoria.

Guardians of the Galaxy oli erittäin viihdyttävä ja positiivinen elokuvakokemus.

 

Kolmas ja tällä kertaa viimeinen katsomani elokuva oli jo monia vuosia malttamattomana odottamani Sin City – A dame to kill for

Sin-City-2-Poster 2

Ensimmäinen Sin City -elokuva on yksi suosikkileffoistani. Se oli aikoinaan täysin erilainen kuin muut ja sen synkkään ja raa’an väkivaltaiseen maailmaan oli helppo uppoutua. Malttamattomana odotinkin jatko-osaa ja vihdoin se tuli elokuvateattereihin.

Ikävä kyllä A dame to kill for oli melkoinen pettymys. Sin Cityn synkkä ja väkivaltainen maailma oli ennallaan, hahmot olivat jos mahdollista vieläkin synkempiä, mutta jotain puuttui. Elokuva oli turruttava. Johtuiko se sitten siitä että jatko-osa ei tarjonnut mitään uutta, mustavalkoinen maailma jossa veriroiskeet lentävät päähän ammuttaessa, nuolen lävistäessä rintakehän tai miekan sivaltaessa pään irti, oli jo nähty ja sitä nähtiin paljon lisää. Sin City 2 ei ole huono elokuva, se vaan ei tuonut mitään lisää ensimmäiseen Sin Cityyn verrattuna, mikä on harmi.

Sin-City-A-Dame-to-Kill-For-Rosario-Dawson1

Metallisydän

8 vastausta artikkeliin “Elokuvien maailmassa”

    • Ihan varmasti on viihdyttävä 🙂 Kaikkia ei vaan ehdi kattomaan 🙂

  1. Lukeudun kanssa näihin, jotka oikeasti pitää leffassa käymisestä. Se on vaan jotenkin niin huomattavasti parempi kokemus nähdä haluamansa leffa siellä teatterissa . Välillä jopa iho menee ihan kananlihalle siinä leffan alussa (ei vaan jaksais venaa vikaa Hobittia :D). Se on vaan alkaa oleen melko hintavaa hommaa nykyisin. Edes Superpäivät ei oo enää niin ”supereita” kun ennen, 10% opiskelija-alennuskaan ei oikein hurraa-huutoja tuo esiin. Pyrkimys kuitenkin käydä edes se yksi leffa kuussa kattoo.

    Yleensä aiheutan vielä aina ihmetyssä muissa ihmisissä, kun kertoo että mieluiten menee sinne leffaan yksin eikä kenenkään kanssa.

    Mites sulla ton 3D: n laita? 3D:tä kattoo vai mielummin ilman?

    • Sama juttu tuon kananlihalle menemisen kanssa 🙂 Leffalippujen hinnat on kyllä nousseet huimasti. Muistan miten superpäivän liput maksoi 5 euroa… Mä olen myös käynyt paljon leffoja katsomassa yksin, siinä on sellainen omanlaisensa fiilis, varsinkin arkipäivänä hiukan aikaisemmassa näytöksessä kun on koko salissa melkein yksin…

      3D menee nykyisin jo paremmin kuin alkuun, ehkä noiden 3D-leffojen laatu on parantunut? Silti valitsi juuri esimerkiksi paljon odottamastani Sin Citystä 2D-version…

    • Ite kyllä tykästyny tohon 3D-leffailuun, toki kaikkiin leffoihin se ei tuo oikeastaan mitään lisää, joten vähän pitää aina miettiä onko järkee siitä maksaa enemmän. Varsinkin jälkikäteen tietokoneilla väännetyt 3D-efektit on kyllä todella huonoja.
      Vieläkin harmittaa siinä määrin se, että en käynyt Avataria kattoo 3D:nä niin en ole sitä vieläkään tänä päivänä nähnyt 😀
      Toinen on toi HFR-tekniikka, minkä Peter Jackson on tuonu Hobiteilla, johon kyllä tykästyin samantein. Oli vaan jotenkin todella kaunista katseltavaa.

      Joskus kun pääsis kattoo IMAX-tekniikalla kuvatun elokuvan aidossa 3D IMAX-teatterissa, ei vaan jaksais Saksaan tai Lontooseen matkustaa.

    • Ite en aikoinaan pitänyt Avatartakaan kovin ihmeellisenä. Pahin on ehkä ollut Liisa Ihmemaassa joka oli kanssa niitä ensimmäisiä 3D kyhäelmiä, ihan hirveetä p*skaa ne ”efektit”.

      HFR on todella kaunista katseltavaa ja saa mun puolestani yleistyä ihan mielellään 🙂

      Mun oli tarkoitus aikoinaan lähteä Lontooseen kattomaan IMAX-teatteriin Dark Knight Rises, matka oli suunniteltu hyvinkin pitkälle, mutta jäi kuitenkin toteuttamatta. Uskon että olis ollu kyllä aika mahtava kokemus. Ehkä joskus vielä… 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta