Fitnessiä siellä, fitnessiä täällä…

Kovasti on nyt fitnessiä joka paikassa. Iltapäivälehdissä hehkutetaan aina uusia fitness-kisoihin tähtääviä salkkaritähtiä, entisiä missejä tai tauskintyttöystäviä. Kaikki kuntosalilla käymisen aloittavat tähtäävät fitness-kisoihin. Fitness-kisojen liput myydään ennakkoon loppuun melkein yhtä nopeasti kuin Cheekin Stadion-keikat. Fitness-blogeissa hehkutetaan fitnessin hienoutta, kerrotaan raporttia viikonlopun fitness-kisoista ja esitellään kisaeväitä. Vakavassa lehdistössä pohditaan fitnessin haitallisuutta nuorten naisten elimistölle ja ollaan huolissaan minäkuvasta. Joka paikka on täynnä fitnessiä. Eikä mikään ihme, fitness on nyt in, kiinnostuneita riittää.

Tuksu bikinifitness

Fitness on kuitenkin perimmillään ihan jotain muuta kuin ”puuroa ja perseitä” kuten nettifoorumeilla on viimeaikoina yleistetty. Toki puurot ja perseet kuuluvat olennaisena osana fitnessiin, ja ne ovat ehkä niitä helpoimmin esiteltäviä osia. Vaikka päällepäin fitness olisikin glitteriä ja kimallusta, on se perimmillään kovaa treeniä ja tiukkaa ruokavaliota. Uskallan väittää että yksikään viikonloppuna Helsingin kulttuuritalon lavalla seissyt kilpailija ei sinne ole kiivennyt päähänpistosta ja valmistautumatta, jokainen on oman osansa salilla hikoillut ja varmasti tiukkaa ruokavaliota noudattanut, toiset pidemmän, toiset lyhyemmän ajan. Itse nostan jokaiselle lavalle nousseelle hattua, tie kisakuntoon ei ole helppo.

fitness

Aiemmin fitness ei ollut glitteriä ja betterbodiesia. Aiemmin aherrettiin yksin hiljaa pimeissä kellarisaleissa. Silloin fitness ei ollut in, valitettiin siitä kun lajilla ei ollut harrastajia, keholajeista ei tiennyt kukaan mitään, kilpailuissa ei ollut osallistujia. Mediassa ei noteerattu SM-kisoja tai kansainvälistä menestystä. Ei ollut blogeja joissa esitellä puuroja ja perseitä. Ketään ei kiinnostanut.  Se oli sitä ”vanhaa hyvää aikaa”. Vai oliko?

Metallisydän

6 vastausta artikkeliin “Fitnessiä siellä, fitnessiä täällä…”

    • Suurin huuma menee ohi parissa vuodessa, mutta eiköhän loppujen lopuksi harrastajamäärät ja näkyvyys jää isommiksi kuin silloin ”vanhaan hyvään aikaan” 🙂

  1. Hahhha, tulee jotenkin mieleen yks ketju yhellä foorumilla tästä aiheesta 😀 Mut oon samaa mieltä, ei kaikki ole persettä ja puuroa fitneksessä tai naisten salikulttuurissa 😉

    • Taitaa olla parillakin foorumilla vastaavaa ketjua… 😀

  2. 90-luvulla se nimenomaan oli Better Bodiesia. Ei sillon ollut oikein muita merkkejä tarjolla täällä meilläpäin.
    Sundströmin Immu taisi näkyä joskus Seiskan kannessa, oli eksynyt siihen Halmeen Tonin kylkiäisenä. Siinäpä se ”median kiinnostus” taisikin sitten olla.

    • Kummasti on alkanut mediaakin kiinnostamaan nämä fitness-touhut 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta