Tavoitteellisen treenaamisen ydin – Metallisydän vastaa osa 3/3

Minulta kysyttiin tässä taannoin millaista neuvoa antaisin yleisesti tavoitteellisesti treenaavalle pidemmällä tähtäimellä. Kaivattiin neuvoja muunmuassa motivaatioon, tavoitteisiin, suunnitteluun, ravintoon/lisäravinteisiin ja treeniohjelmiin liittyen.

Itse koen että kaikkein tärkeintä treenaamisessa on pitkäjänteisyys ja periksiantamattomuus. Parina ensimmäisenä vuotena kehitystä ehkä tulee vaikka tekisi kaiken päin helvettiä, mutta pidemmän päälle, jos haluaa kehittyä, on oikeasti hiukan mietittävä mitä tekee ja miten. Joka tapauksessa, erityisesti ilman dopingia kehitys on hidasta ja jokaisen lihasgramman eteen on tehtävä työtä. Itse tiedän mitä on treenata naturaalina vuodesta toiseen, kehityksen ollessa hidasta. Se vaatii päätä ja periksiantamattomuutta.

20130405_172321

MIstä sitten löytää motivaatiota, jonka avulla jaksaa treenata vuodesta toiseen kehityksen ollessa parhaimmillaankin hidasta? Motivaatiota voi kaivaa erilaisista motivaatiokuvista tai videoista internetin syövereistä, mutta kyllä se niin on että se motivaatio pitää löytyä itsestä, se halu mennä salille hikoilemaan, halu kehittyä. Jos ei treenistä nauti ja joutuu päivästä toiseen pakottamaan itsensä salille, on ehkä valinnut väärän lajin.

Tavoitteita voi ja kannattaa asettaa. On se sitten penkkimaksimin parantaminen, painon putoaminen, hauiksen ympärysmitan kasvattaminen tai kisalava, jokin tietty tavoite joka siintää silmissä sitä kyykkyä tehdessä auttaa varmasti eteenpäin. Mielessä on hyvä olla jokin isompi tavoite, mutta matkan varrelle kannattaa asettaa myös pienempiä ns. välitavoitteita jotta homma pysyy mielekkäänä. Ei se aasikaan jaksa loputtomiin juosta porkkana nenän edessä jos ei saa välillä haukata siitä.

aasi

Miten noihin tavoitteisiin sitten päästään? Tärkeimmät on ne jo mainitut pitkäjänteisyys ja periskiantamattomuus, tässä lajissa mikään ei tapahdu yhdessä yössä. Lisäksi tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan tuttuja juttuja, kuten:

Oikeanlaista treeniä.
– Säännöllisesti ja riittävän paljon, ihan turha toivoa kehitystä jos käy vain pari kertaa viikossa salilla tai pitää pitkiä taukoja.
– Puhtaat ja oikeat liikeradat, riittävän maltilliset painot. Ronskisti liian isoilla painoilla runttaamalla rikkoo varmasti jossain vaiheessa paikkansa, mistä aiheutuu pahimmassa tapauksessa viikkojen tai kuukausien treenitauko.
– Riittävä vaihtelu ja progressio. Jos jauhaa viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen sillä samalla pakkotoistolta kopioidulla ohjelmalla, on kehitystä turha toivoa.

20131113_105629

Oikeanlaista ravintoa
– Puhdasta ruokaa. Kalori on kalori -ajattelu on täyttä paskaa. Sillä ON merkitystä mitä sinne suuhunsa laittaa. Puhdas ruoka pitää energisenä ja antaa oikealla tavalla energiaa treeniin ja palautumiseen. Monipuolisesti ja terveellisesti.
– Mikrot ja makrot riippuu siitä mitä treeniltä hakee. Jokatapauksessa niilläkin ON merkitystä.

20130712_152619

Riittävästi lepoa
– Palautuminen treenistä riippuu monesta asiasta ja on mahdotonta antaa yleispätevää ohjetta montako lepopäivää viikossa pitäisi pitää. Oman kehon tunteminen ja kuunteleminen onkin avainasemassa sopivan levon määrän löytämisessä. Joku tarvitsee yhden lepopäivän viikossa, joku kolme. Laiskuus ei kuitenkaan ole oikea syy levätä.

20140221_142735

Lisäravinteita
– Kun edellä olevat kohdat on kunnossa, on lisäravinteilla iso rooli. Nykypäivänä kun lisäravinteet ovat muutakin kuin soijaproteiinia tai pieruheraa, voi niillä vaikuttaa paljonkin omaan kehitykseen. Oikeilla lisäravinteilla jaksaa treenata paremmin, palautuu nopeammin ja pystyy täydentämään ruokavaliota niiltä osin kuin se pelkällä ruualla on vaikeaa. 
– On jokaisen oma valinta paljonko lisäravinteisiin panostaa. Palkkarilla ja palkkarilla voi olla yhtäpaljon eroa kuin kanafileellä ja kerroshampparilla. Jokainen valitsee mistä maksaa ja mitä suuhunsa laittaa.

Lisäravinteet

Lisäksi on hyvä muistaa että se treenaaminen ei ole koko elämä. On hyvä muistaa ylläpitää muitakin suhteita kuin se viha-rakkaus-suhde levytankoon. Ei se elämä siihen kaadu jos joskus tapaa kavereita ja vaikka joskus kävisi ihan kaljallakin. Tämä on kuitenkin elämää ja elämässä saa nauttia muustakin kuin treenaamisesta.

Metallisydän

2 vastausta artikkeliin “Tavoitteellisen treenaamisen ydin – Metallisydän vastaa osa 3/3”

  1. Juurikin näin.
    Toisilta harrastajilta voit saada saliohjelmat ja ruokavaliot mutta tärkein eli motivaatio pitää keksiä itse. Sen keksiminen ei välttämättä ole vaikeaa mutta siinä pysyminen on.
    Itselläni motivaattorina toimii halu näyttää. Halu näyttää muille mitä he eivät ikinä olisi uskoneet minulta. Kirjoitettuna kuulostaa ehkä pinnalliselta. Tosiasiassa sen merkitys on aivan toinen. Lähtökuopat kun ovat metrin syvyiset.
    On hienoa kun samalla päätöksellä jättää tupakan, roskaruuan ja viinan ja eteenpäin ajaa halu näyttää ettei tarvitse nielaista rautarankea hankkiakseen selkärangan.
    Ikuisuunsiin tämä haippi ei kanna, mutta sitten keksitään muuta.
    On tästä blogistakin tullut suunnannäyttäjä ja ”raamattu”.
    Isot kiitokset siitä ylläpitäjälle. I will, i can, i’ll do it.

  2. Onko mitään spesifimpää vinkkiä ruokavalion ylläpitämiseen? Itsellä ei ole ongelmia treenimotivaation kanssa. Salilla olisi kiva käydä vaikka joka päivä ja tuloksia tulee (itse mittaan tuloksia lähinnä voimassa, mutta toki peilistäkin näkyy kehitystä). Syömisen kanssa on kuitenkin vaikeampaa. Olisihan se kiva, jos pääsisi kesään mennessä kireämpään kuntoon. Ne kasvaneet lihaksetkin näkyisivät paremmin, kun ei olisi tätä pientä rasvakerrosta päällä. Mistä itsekuria ja motivaatiota tarkempaan syömiseen? Nimim. ruoka on hyvää ja syöminen kivaa. :/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta