Expottu on

Eilen herätyskello herätti armottomasti puoli kuudelta ja hetihän se oli ylös ponkaistava. Joku voisi jopa sanoa tuollaisen olevan väkivaltainen herätys… No ei muuta kuin aamupala naamariin, energiajuomaa perään ja autoon. Kurvasin hakemaan Karpan kyytiin ja matka kohti Helsinkiä ja Fitness Expoa alkoi.

Helsingissä oltiin hyvissä ajoin ennen kymmeneltä alkaneita alkukilpailuja. Aika vähänlaisesti oli kilpailijoita, joista vielä muutama hyvin ala-arvoisessa kunnossa. Parin kilpailijan kohdalla ei huonoa kondista voi selittää edes huonosti ajoitetulla dieetillä tai viimeistelyjen epäonnistumisella, vaan lähinnä näytti siltä ettei dieettiä oltu muistettu edes aloittaa…

Alkukilpailut olivat ohi tunnissa. Siinä sitten yhdeltätoista yhmeteltiin että mitäs ihmettä tässä nyt sitten seitsemän tuntia touhutaan… Kierreltiin ”messualuetta” joka oli aika pitkälle samanlainen kuin viime vuonnakin. Käytiin välillä syömässä, kierreltiin messualuetta, juteltiin tuttujen kanssa ja kierreltiin taas. Loppuvaiheessa alkoi jo tuntua että kojujen myyjät ovat vanhoja tuttuja 🙂

Pitihän sitä käydä taas perinteisissä kaverikuvissa Jari Mentulan ja Jerry Ossin kanssa. Kyllä sitä tuntee itsensä kovin kapoiseksi niin massiivisten ukkojen rinnalla…

Jauhopönttöjä ja vaatteita oli useammallakin messuosastolla kasoittain, mutta erikseen täytyy kyllä mainita Fitnesstukun osasto, jolla meno oli hauskaa koko päivän ajan, maistiaisia ja patukoita jaettiin messukansalle ja olihan siinä krusifiksi-kisakin. 6,8 kg painoisia jauhosäkkejä piti pitää sivuilla kädet suorassa niin pitkään kuin mahdollista. Palkintona pisimpään kestäneelle oli kassillinen lisäravinteita. Pakkohan meidän oli kokeilla. Ei siinä ennätykset paukkuneet Mika Nyyssölän mahtavasta kannustuksesta huolimatta 🙂

Aika tuli kyllä välillä pitkäksi vaikka messulavalla säännöllisesti jotain ohjelmaa olikin patukansyöntikisasta rautakourailuun ja fitnessmallikisasta ”vara-ronnien” posetteluun. (Oikea Colemanhan ei sitten loppujenlopuksi ollut Expossa kumpanakaan päivänä…)

Lopulta kuitenkin kuudelta alkoi kehonrakennuksen loppukilpailu. Taso oli loppukilpailussa kova. Monessa sarjassa harjaantunut tuomarinsilmäni ei ollut vakuuttunut lopputuloksesta ennen palkintojen jakoa. Mahtavaa oli että suuri suosikkini Timo Vilponen vei raskaansarjan ykköspokaalin Vaasaan. Hyvä Timppa!

(Kuva Mike Sirén, www.pakkotoisto.com)

Loppukilpailun jälkeen pakkauduttiin ostostemme kanssa autoon ja suunnattiin nokka kohti kotia. Väsy alkoi jo painaa silmiä joten taas tuli energiajuoma tarpeeseen. Yhteensä päivän aikana tuli kumottua kurkkuun kaksi litraa energiajuomia, syötyä melkoinen kasa patukoita, pari lämmintä ruokaa ja erinäisiä maistiaisia proteiinijuomista ja latureista. Isompia jauhosäkkejä tai ämpäreitä ei jaksanut alkaa Exposta kotiin roudaamaan, varsinkaan kun messutarjoukset eivät olleet mitään äärimmäisen edullisia. Jotain tuli kuitenkin ostettua kotiintuomisiksikin.

Ensi vuonna Expo onkin taas Lahdessa ja samalla pidetään myös ammattilaiskisat. Pakko on silloin taas vääntäytyä paikalle 🙂

Metallisydän

2 vastausta artikkeliin “Expottu on”

  1. Kyllä se kiinni on, taitaa vaan upota tuonne massiivisten rintalihasteni väliin… Autossa varoitusääni huomauttaa turvavyön puuttumisesta liikkeelle lähdettäessä, nopeuden noustessa yli 40 km/h huutaa sireeni jo siihen malliin ettei sitä kyllä kestä kukaan. Aina siis ajelen turvavyö kiinni 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta